Liigan suuri talousselvitys | Kahden kerroksen keskiluokassa on koko kirjo Ilveksestä KalPaan

Kuten Suomessa ylipäätänsäkin, myös Liiga-seurojen keskiluokkaan lukeutuu monenlaisissa tilanteissa olevia porukoita. On vanhoista rasitteista irti rimpuileva Ilves, edellisvuosien voittonsa tuhrinut SaiPa sekä jokunen varsin terve pienensivakka maakuntaseura.

Ylempää ja alempaa keskiluokkaa erottaa lähinnä käytettävissä olevan liikkumavaran suuruus. Kärjen takana tavallista arkea porskuttavat ylemmän keskiluokan Ilves, HPK, Pelicans ja Ässät, ahtaammassa raossa olevat SaiPa ja KalPa edustavat alempaa keskiluokkaa.

Kultakin seuralta on arvioitu vuonna 2022 päättyneeltä tilikaudelta julkaistu tilinpäätös, jotta analyysi on keskenään mahdollisimman vertailukelpoista. Suurin osa seuroista ei julkaisuhetkeen mennessä ole julkaissut keväällä 2023 päättyneen tilikauden lukujaan.

Tuplapronssi on Ilvekseltä jo kelpo murahdus. Talouspuolellakin vanha kriisiseura alkaa olla hiljalleen kuivilla.

Kuva © Juuso Koro / @juusokuvaa

Pinnalla näkyy jo muutakin kuin vain tupsu

Historialliseen mitaliin päättynyt kausi poiki Ilvekselle erinomaista tulosta myös toimistolla. Liikevaihto kohosi 11,1 miljoonaan euroon ja liiketulos 2,22 miljoonaa euroa voitolliseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen tilikauden voitoksi muodostui 2,41 miljoonaa euroa. Tästä Valtiokonttorin sulkemiskorvausta on noin neljännes, 655 tuhatta euroa.

Taseessa on huomattavan paljon aineettomia hyödykkeitä, liki 200 tuhannen euron edestä. Pysyviin vastaaviin, johon tavataan merkitä vähintään Liiga-osake, on kirjattu osakkeita yhteensä 1,98 miljoonan euron edestä. Vaihtuvia vastaavia Ilveksellä on peräti viiden miljoonan edestä. Rahan ja pankkisaamisten kohdalla on tilinpäätöksen summalaskutoimituksista päätellen ilmeinen näppäilyvirhe, josta korjattuna summa olisi 2,63 miljoonaa euroa.

Ilves toteutti huhtikuussa 2022 päättyneellä tilikaudella osakeannin, jolla yhtiö keräsi 461 tuhatta euroa. Ylikurssirahastossa on 509 tuhatta euroa, arvonkorotusrahastossa 1,55 miljoonaa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa 3,36 miljoonaa. Kaikkiaan hyvin turpeassa taseessa on 7,79 miljoonaa euroa.

Tehdyn arvonkorotuksen yhteydessä syntynyttä 310 tuhannen euron verovelkaa ei ole merkitty taseeseen. Osuuksien, jonka arvoa on korotettu, arvo oli ennen korotusta 252 281,89 euroa. Arvonkorotuksen jälkeen kyseisten osuuksien tasearvo on 1,8 miljoonaa euroa – eurolleen Liiga-osakkeen viimeksi vahvistettu hinta. Tilinpäätöksestä ei käy ilmi, milloin arvonkorotus on tehty, mutta korotusrahaston saldo on pysynyt ainakin viimeiset kaksi tilikautta ennallaan.

Vapaa oma pääoma kääntyi positiivisen merkkiseksi vasta arvioitavalla tilikaudella.

Taloudellisesti susiruma menneisyys langettaa Ilveksen ylle yhä pitkän varjonsa. Vuosi sitten päättyneen tilikauden massiivinen voittokaan ei riitä nostamaan edellisten tilikausien yhteistulosta plussalle. Ennen viime kevään voittoja kumulatiivisten tulosten tilillä oli karmaisevat -3,72 miljoonaa euroa.

Tilikauden päätteessä huhtikuussa 2022 Ilveksen oma vapaa pääoma on ollut 2,05 miljoonaa euroa. Vähennettynä Valtiokonttorin sulkemiskorvauksella saadaan jakokelpoinen oma pääoma, jonka Ilves ilmoittaa olevan 1,40 miljoonaa euroa positiivinen.

Ilves on uuden kotiareenansa ja suomalaisittain historiallisen seurabuumin turvin matkalla kohti suuruutta, vieläpä lupaavalla kulmakertoimella. Laahus seuraa kuitenkin perässä kumulatiivisen tuloksen rivillä. Vapaa oma pääoma kääntyi positiivisen merkkiseksi vasta arvioitavalla tilikaudella, ja omasta pääomasta ylt'yleensä kolmasosa on käytännössä realisoimiskelvotonta Liiga-osaketta. Laiva on yhtä kaikki saatu kääntymään.

Terve pienseura ja sen kultajyvä, Michael Joly.

Kuva © Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Ei hassuttele konttorilla HPK

HPK:n taustayhtiö pyörittää pienille seuroille tunnusomaisesti lähinnä jääkiekko- ja ravintolaliiketoimintaa. Liikevaihto oli vuosi sitten vappuna päättyneellä tilikaudella 5,23 miljoonaa euroa, josta kertyi liikevoittoa 174 tuhatta euroa. Liigan maksaman kahdensadan tuhannen euron osingon myötä vähäisillä rahoituskuluilla vähennettynä tulos kipusi 373 tuhanteen. Vajaan 19 tuhannen euron verojen jälkeen viimeisen viivan alle jäi 354 tuhatta, mikä lisättiin edelliskausien voittotilille.

Taseen pysyvistä vastaavista enemmistön muodostavat osakkeet ja osuudet, joihin seurat tapaavat kirjata Liiga-osakkeensa. HPK:lla nämä omistukset ovat yhteensä 2,10 miljoonaa, muttei se erittele sen sisältöä tarkemmin. Vastattavissa seuralla ei ole arvonkorotusrahastoa. Siirtosaamisten nousu neljännesmiljoonasta liki 900 tuhanteen on huomattavin vastaavan muutos. Kassavaroja Kerholla on hieman vajaat 30 tuhatta.

Vastaavissa HPK:lla on kokoisekseen suuri osakepääoma, peräti 421 tuhatta. Sijoitetun vapaan pääoman rahastossa on 987 tuhatta. Kun lisätään edelliskautten kumulatiivinen voitto 638 tuhatta ja tilikauden voitto 354 tuhatta, omaa pääomaa HPK:lla on 2,4 miljoonaa. Osakepääoma vähentämällä saatava vapaa oma pääoma on miltei kaksi miljoonaa euroa positiivinen, ja saadut kustannustuet ja sulkukorvaukset vähentämällä saatava jakokelpoien oma vapaa pääoma sekin 1,07 miljoonaa.

Tarkasteltavalla tilikaudella HPK otti lyhytaikaista lainaa rahoituslaitoksilta noin kaksisataa tuhatta. Tämä on luotollisen pankkitilin saldo, jonka luoton vakuudeksi yhtiö on pantannut 958 tuhannen euron edestä osakkeita. Pitkäaikaiset velat seura on maksanut pois lukuun ottamatta vähäistä noin tuhannen euron erää.

Vapaata omaa pääomaa on hulppeat kaksi miljoonaa.

Toim. huom.: Seuran asema muuttui huhtikuussa 2023 päättyneen tilikauden tappioiden vuoksi huomattavasti.

Lahti huutaa.

Kuva © Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Turbiinista omille siiville

Pelicansin taustoilla toimii pieni konserni, joka koostuu emoyhtiöstä sekä tytäryhtiö Pelicans Ravintolat oy:stä. Koska konsernitilinpäätöstä ei ole syystä tai toisesta tehty, analysoidaan vain emoyhtiön oma liiketoiminta. Pelicans pyörittää 5,12 miljoonan liikevaihtoa, josta kertyi pitkälti koronatukien ansiosta liikevoittoa 559 tuhatta. 200 tuhannen euron Liiga-osingon, huomattavan suurien yli 80 tuhannen euron rahoituskulujen sekä ulos annetun 75 tuhannen euron konserniavustuksen jälkeen tilikauden voitoksi muodostui 603 tuhatta euroa.

Ravintolayhtiön liikevaihto vuosi sitten päättyneellä tilikaudella oli 1,8 miljoonaa euroa ja tulos 107 tuhatta euroa, joten se muodostaa merkittävän osan konsernista. Pitkäaikaisiin saamisiin sisältyy 1,05 miljoonan euron suuruinen pääomalaina tytäryhtiölle.

Taseessa on kosolti sijoituksia: tytäryhtiössä on kiinni osuuksia ja saamisia 1,11 miljoonaa. Muissa osakkeissa, joihin Liiga-osake kirjataan, on 2,33 miljoonaa. Rahaa ja pankkisaamisia on selvästi vuotta aiempaa enemmän – kassa on lihonut neljästä tuhannesta 204 tuhanteen.

Pelicansin arvonkorotusrahastossa on 1,04 miljoonaa euroa, joka koostuu niin liiga- kuin jäähalliyhtiön osakkeiden arvonkorotuksista. Laskennallisten verovelkojen suhteesta laskien selviää, että Liiga-osakkeen arvoa on korotettu Pelicansin taseessa 858 840 eurolla 1,08 miljoonaan euroon. Luku on sama kuin esimerkiksi KalPalla. Seura itse selvittää korotusperusteeksi 60 prosenttia kalleimmalla myydyn liigaosakkeen arvosta. Jäähalliyhtiön osakkeiden arvoa on korotettu arvioitavan tilikauden aikana vajaalla parillasadalla tuhannella.

kassa on lihonut neljästä tuhannesta 204 tuhanteen.

Osakepääomaa on peräti puoli miljoonaa. Pankkilainaa Pelicans on maksanut nettona takaisin peräti 300 tuhatta. Huomattavaa on, että oman pääoman määrä on vuoden takaisesta miltei tuplautunut ja vieraan pääoman määrä samalla huvennut kymmenyksellä. Vierasta on silti yhä enemmän kuin omaa.

Vapaata omaa pääomaa Pelicansin emoyhtiössä on 250 tuhatta euroa. Valtiokonttorin tuilla vähennettynä jakokelpoiseksi vapaaksi pääomaksi muodostuu -720 tuhatta euroa. Pelicans oli itse jättänyt vapaan pääoman ilmoittamatta ja jättänyt jakokelpoisesta vapaasta pääomasta huomioimatta yhtiöön sijoitetun vapaan pääoman rahaston; sen huomioiminen kohentaa lukua noin neljännesmiljoonalla.

Halli palasi kaupungille, mutta Ässiin palasi tunne.

Kuva © Tiia Mahkonen

Turskaa tarjolla karhukaupungissa

Porin Ässien taustoilla toimii pieni yhtiö, jolla on lähinnä jääkiekkoon liittyvää liiketoimintaa. Yhtiön läpi kulki 5,16 miljoonaa euroa ja liiketappioksi kirjattiin 769 tuhatta euroa.

Tappiota syvensi voimakkaasti jäähalliosakkeiden myynti Porin kaupungille. Ässien hallussa olleet 44% kotiareenansa osakekannasta myytiin raskaalla tappiolla, jotta yhtiö saatiin velattomaksi ja kuivunut kassa koheni.

Ässät mainitsee kaupan kuuluvan taloushistoriansa merkittävimpiin saavutuksiin, vaikka halliosakkeet kävivät kaupaksi alle puolella kirjanpitoarvostaan. Toisaalta seuran kulurakenne keveni kaupan myötä.

Koska taseesta hupeni paljon, Ässät kirjasi nyt ensimmäistä kertaa Liiga-osakkeensa taseeseensa. Arvoksi on kirjattu laskennallinen verovelka sisältäen 508 tuhatta euroa. Ässät kertoo summan perustuvan Jääkiekon SM-Liiga oy:n tilinpäätöksessään vahvistamaan omaan pääomaan ja tarkistavansa Liiga-osakkeen arvoa tilikausittain. Tämä viestintäpolitiikka on kaikkiin muihin liigaseuroihin verrattuna huomattavan avoin.

Surkea tulos olisi ollut ilman koronatukia pitkälti toista miljoonaa negatiivinen. Raskaat tappiot painoivat myös vapaan sekä jakokelpoisen oman pääoman negatiiviseksi. Samalla tappio söi edellisvuosilta kertyneet voitot nollille, ja kumulatiivinen tulos on nyt reilut 40 tuhatta euroa negatiivinen.

Ässät kirjasi nyt ensimmäistä kertaa Liiga-osakkeensa taseeseensa.

Alempi keskiluokka

SaiPan liiketoiminta tukeutuu vielä vuosikaudet Kisapuistoon ja Lauritsalan kauppalan kattamaan tekojäähän.

Kuva © Mikko Lieri

Sukelletaanko Saimaalla pituutta vai syvyyttä?

Vuosikymmen sitten SaiPaa kiiteltiin Liiga-seurojen piirissä taloudenpidon mallioppilaaksi. Urheilullinen sukellus on kuitenkin näkynyt rumasti myös seurataloudessa, jossa SaiPa on hiljattain ollut paremminkin karsimassa oheisliiketoimintojaan kuin lanseeraamassa uusia. Pienuus on säilynyt, kannattavuus kyykännyt.

Huhtikuuhun 2022 päättyneen tilikauden liikevaihto oli 4,69 miljoonaa euroa ja liiketulos 149 tuhatta euroa tappiollinen. Pysyvien vastaavien sijoituksista saadut tuotot rahoituskuluilla vähennettynä käänsivät kuitenkin tilikauden tuloksen 30 tuhatta euroa positiiviseksi. Tuloveroja tilikauden voitosta ei maksettu, vaan ne siirrettiin kumulatiivisen tappion tilille.

Edellisten tilikausien kumulatiivinen tulos on -488 tuhatta euroa. Tämä luku kääntyi negatiiviseksi edellisvuoden yli puolen miljoonan tappioiden myötä.

Taseessaan SaiPalla on 1,8 miljoonaa euroa sijoituksia, 267 tuhatta euroa aineellisia hyödykkeitä ja 38 tuhatta euroa aineettomia hyödykkeitä. Erilaisia lyhytaikaisia saamisia SaiPalla on 1,03 miljoonaa sisältäen Saimaan Urheilufysioterapian lainasaamiset.

Yhteensä 3,32 miljoonan euron suuruisesta taseesta enimmän osan muodostaa liigaosake, jonka kirjanpitoarvoa SaiPa on korottanut tilikaudella 2020–21. Arvoa korotettiin reilusta 280 tuhannesta eurosta tasan 1,8 miljoonaan euroon, eurolleen samaan summaan tuoreimpien Liiga-tulokkaiden kanssa.

Edellisvuoden yli 0,5 miljoonan tappio valahdutti kumulatiivisen tuoton pakkaselle.

Vierasta pääomaa on omaan verrattuna reilusti, yhteensä 2,07 miljoonaa. Siitä rahoituslaitoksilta saatua lainaa on 750 tuhatta euroa, mikä on viisinkertaisesti vuoden takaiseen nähden.  Saatuja koronatukia on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin 629 tuhatta euroa. Kun vapaasta omasta pääomasta vähennetään nämä rahat, painuvat jakokelpoiset varat pakkaselle miljoonaluokkaan. Näin myöskään osinkoa ei maksettu.

SaiPalla oli ulkojääkiekkoilullista liiketoimintaa lähinnä tytäryhtiö Saimaan Urheilufysioterapia oy:n kautta, josta SaiPan omistus on 60%. Lainasaamisia SaiPalla oli yhtiöltä 159 tuhatta sekä lisäksi takaus 19 tuhannen euron suuruiseen lainaan. Tämä Sputnik Fysiona tunnettu liiketoiminta myytiin sittemmin Terveystalolle, mutta sen vaikutus näkyy vielä äskettäin päättyneenkin tilikauden tilinpäätöksessä.

SaiPa on tuottanut yleisölleen ja yhteisölleen siinä määrin pettymyksiä viime vuosina, että taloudellisen nousun on vaikea nähdä tapahtuvan ilman urheilullista nousua. Johtoportaan uusiutuminen ja uuden areenahankkeen mahdolliset käänteet voivat olla tästä näkökulmasta mahdollisuus – juuri muita suuria mahdollisuuksia kuihtuvan maakunnan köyhtyvällä seuralla on vaikea nähdä.

Käännettä odotellessa

Pudotuspelien ulkopuolelle vuosi sitten valahtanut KalPa pinnisti voitolliseksi pitkälti koronatukien ansiosta. Liikevaihtoa yhtiö kirjautti 6,69 miljoonaa, josta liikevoitoksi muodostui 131 tuhatta euroa. Korkokulujen ja vähäisten rahoitustuottojen jälkeen tilikausi jäi 112 tuhatta euroa voitolliseksi.

Verraten pienen taseen osakkeissa ja osuuksissa on 1,16 miljoonaa euroa. Suurin osa on pienille seuroille tyypilliseen tapaan Liiga-osakkeessa, jonka kirjanpitoarvon KalPa kolminkertaisti vuosi sitten päättyneellä tilikaudella 1,08 miljoonaan euroon. Luku on yhäti maltillinen verrattuna monen muun seuran 1,8 miljoonaan: tätä pelivaraa jää Kuopioon edelleen toinen mokoma. Nostosta aiheutunutta laskennallista 144 000 euron verovelkaa taseessa ei ole, sen sijaan itse nosto on merkitty arvonkorotusrahastoon.

Huomioiden urheilullisesti kelvollisen lähihistorian ja kohtuullisen pelaajabudjetin suurin yllätys piilee edellisten tilikausien kumulatiivisessa tuloksessa. Edellisvuoden lähes 0,7 miljoonan tappioiden jäljiltä edelliset tilikaudet ovat yhteensä 1,36 miljoonaa pakkasella.

Sijoitetun vapaan pääoman rahastossa on 633 tuhatta euroa, mutta kumulatiiviset tappiot huomioiden yhtiön oma vapaa pääoma on 618 tuhannen euron verran negatiivinen. Kun tästä vähennetään valtiolta saadut kustannustuet, jakokelpoinen oma pääoma on peräti 1,09 miljoonaa negatiivinen. Osinkoa ei näin muodoin maksettu.

Jääkiekon ulkopuolista liiketoimintaa KalPan tapauksessa edustaa ravintolatoiminta etunenässään jäähallilla sijaitseva ravintola Pelimies. Tämä tekee liiketoiminnasta erityisen alttiin urheilulliselle suhdanteelle, jonka harjalla KalPa kuitenkin viime kaudella jälleen kiiti.

Vaikka KalPalla kulkee kaukalossa, kukkaronnyörit on pidettävä tiukalla.

Kuva © Saimi Airaksinen / https://urheilu.kuvat.fi/SaimiPhoto/