Liigan suuri talousselvitys | Kärpät on ylivertainen, HIFK polkee perässä paikallaan

Liiga-seuroista jokusen vahvimman osaa luetella kuka tahansa jääkiekkoihminen, mutta terävimmän kärjen takana piilee yllätyksiä. Kaikkein terhakin kolmannes erottuu muusta joukosta varsin selvästi: kärkipäässä ovat rahakkaat Kärpät, Tappara ja HIFK, Contineon tytäryhtiö Rauman Lukko sekä kaakkoissuomalainen menestystarina Kouvolan KooKoo.

Polut kohti huippua ovat kaikkea muuta kuin identtiset, mutta kaikkia leimaa vähintään suhteellisen hyvä urheilullinen menestys.

Kultakin seuralta on arvioitu vuonna 2022 päättyneeltä tilikaudelta julkaistu tilinpäätös, jotta analyysi on keskenään mahdollisimman vertailukelpoista. Suurin osa seuroista ei julkaisuhetkeen mennessä ole julkaissut keväällä 2023 päättyneen tilikauden lukujaan.

Puolen Suomen viihdeimperiumi

Kärppien toimintaa pyörittää konserni, joka koostuu kolmesta yhtiöstä. Konsernin nimeä kantava emoyhtiö pyörittää urheilu- ja ravintolaliiketoimintaa ja 86-prosenttisesti konsernin omistama Qstock Oy harjoittaa tapahtumaliiketoimintaa, lähinnä järjestämällä samannimistä festivaalia. Kiinteistö Oy Raksilan Tekojääkentän Katsomon osakkeista Kärpät omistaa 60 prosenttia. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on konsolidoitu Kärppien omistusosuudet Oulun Ratapihan Kehitys oy:ssa ja Glacies 33 oy:ssä, 22 % ja 20 %.

Kärppäkonserni pyöritti tarkasteltavalla tilikaudella huikaisevaa 16,2 miljoonan euron liikevaihtoa. Liikevoittoa jäi hyvällä prosentilla, peräti 3,13 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen, -kulujen, vähemmistöosuuden suorittamisen ja tuloverojen jälkeen tilikauden voitoksi jäi 2,63 miljoonaa – sekin eniten koko sarjassa.

Taseeseen on kirjattu peräti 1,2 miljoonaa euroa tyystin abstraktia konsernin liikearvoa. Se tosin liittyy tilinpäätöksen lisätietojen mukaan Qstockin hankintaan ja osoittaa lähinnä hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman eroa. Tämä on tarkoitus poistaa lähivuosina tasapoistoin.

Sijoituksia on merkitty vain pysyviin vastaaviin – osakkuusyritysten omistukset pois lukien muihin osakkeisiin jää 934 tuhatta. Summaan on tullut puolet lisää vuoden takaisesta. Kassa on ylivertaisen väkevä, 6,2 miljoonaa euroa. Useamman liigaseuran vuotuinen liikevaihtokin on tätä pienempi. Silmiinpistävää onkin, ettei suhteessa todella suurille kassavaroille ole löytynyt sopivaa tuottavaa kohdetta.

Liigaosakkeen arvo on taseen mukaan arvostettu enintään hankintahintaansa, sillä arvonkorotusrahastoja ei näy. Pitkäaikainen pankkilaina on liki puolittunut 700 tuhannesta 400 tuhanteen, lyhytaikaiset velat ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan 300 tuhannen pinnassa.

Mikäli luontevia ostettavia riittää, kasvulle ei näy rajoja.

Vapaata ja jakokelpoista pääomaa on ruhtinaallisesti, kuten odottaa saattaa. Liiga-seuroista ainoana Kärpät myös jakoi pääomaansa: tilikauden tuloksesta maksettiin osinkona vajaa kymmenys. Koska Kärpillä on vain yksi osakesarja, maksettiin 50 sentin suuruinen osinko joka ikistä 378 720 osaketta kohden.

Toimintakertomuksessaan Kärpät painottaa myös omistuspohjansa yleishyödyllisyyttä. Kärppä-säätiö omistaa emoyhtiön osakkeista lähes 80 prosenttia.

Puolen Suomen viihdeimperiumi takoo tulosta ja on tähän mennessä löytänyt kertyneille varoille tuottavia sijoituskohteita. Mikäli luontevia ostettavia riittää, kasvulle ei näy rajoja – etumatka kaikkiin muihin on jo nyt kunnioitettava.

Graniittia nääs on pääomat

Tapparan taustayhtiö on Liiga-tasolle hyvin väkevän Tamhockey-konsernin emoyhtiö. Fanituotteiden myynnistä vastaava Tappara Sport oy. on eriytetty konsernin sisällä omaksi yhtiökseen, josta Tamhockey omistaa 100 prosenttia. Koska fanituotteiden myynti kuuluu Liiga-seurojen enemmistössä suoraan emoyhtiön toimintaan, on ilman muuta mielekkäintä tarkastella koko konsernin lukuja. Tamhockey omistaa lisäksi 50 prosenttia Hakametsän Palvelut oy:stä sekä 20 prosenttia Glacies 33 oy:stä.

Tamhockey pyöritti keväällä 2022 mestaruuteen päättyneellä tilikaudella 12,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Liikevoittoa syntyi 1,31 miljoonaa euroa. Mainittavaa on, että fanituoteyhtiö Tappara Sportin osuus tästä on reilu neljäsosa. Rahoitustuotot ja -kulut huomioiden voitto ennen veroja on 1,53 miljoonaa ja verojen jälkeen 1,42 miljoonaa. Omavaraisuusasteekseen Tappara ilmoittaa 59,3 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotoksi 22,2 prosenttia.

Graniittia löytyy seuran tunnuslaulun lisäksi taseesta, jonka molemmin puolin on 10,3 miljoonaa euroa. Seuralla on pitkäaikaisia sijoituksia hieman yli kolme miljoonaa euroa ja vaihtuvissa vastaavissa arvopapereita liki 300 tuhatta. Rahaa ja pankkisaamisia on lisäksi 3,86 miljoonaa euroa.

Liitetiedoissa täsmennetään erikseen, että Tappara on merkinnyt kirjanpidossaan liigaosakkeen arvoksi 0 euroa: taseessa piisaa ytyä ilmankin. CHL:n perustaneisiin seuroihin kuuluvana Tappara omistaa osuuden myös CHL:n taustayhtiöstä – tämä 2,4 prosentin osuus on arvostettu 80 tuhanteen euroon.

Tapparan nykyinen suuruus on merkittävältä osin Mikko Leinosen perintöä.

Kuva © Jarno Hietanen

Vastattavien puolella on sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa 2,06 miljoonaa, kumulatiivista voittoa 1,94 miljoonaa sekä tilikauden voittoa verojen jälkeen 1,42 miljoonaa. Omaa pääomaa on 5,67 miljoonaa, ja se on koostumukseltaan huomattavan likvidiä.

Tappara on HIFK:n ohella ainoa seura, jolla on rahasto- tai pörssiosakeomistuksia.

Tappara järjesti lisäksi kauden 2021–22 aikana sekä yleisen että suunnatun osakeannin, josta saadut 583 tuhatta euroa Tappara siirsi sijoitetun vapaan pääoman rahastoonsa. Vapaata omaa pääomaa Tapparalla on kaikkiaan 4,47 miljoonaa euroa, ja saaduilla koronatuilla vähennettynä yhtiön jakokelpoiset varat ovat vaikuttavat 3,46 miljoonaa euroa.

Kun erinomaisen hyvin kannattavalla ja vakavaraisella yhtiöllä on taustatukenaan rahakas pääomistaja, pyöritettävänään Euroopan parhaaksi noussut seurajoukkue ja kotikenttänään Suomen uljain areena, Tapparan tulevaisuus on helppo nähdä valoisana.

Helsinkiläiset Ilman Fantastista Kasvua

HIFK kärsi sarjan ainoana uusmaalaisena seurana eniten koronarajoitusten alueellisuudesta ja pääkaupunkia ympäröivän maakunnan muuta maata tiukemmista rajoitustoimista. 11 runkosarjan kotiottelua 30:stä pelattiin joko suljetuin ovin tai muutoin rajatulla kapasiteetilla.

Koronanäkökulmasta ahtaiksi muodostuneet ajat näkyvät liikevaihdossa. 8,74 miljoonan vaihto on toki Liigan kärkipäässä, mutta jää koronaa edeltävien vuosien tasosta liki viidenneksen. Liiketulos oli 61 tuhatta euroa voitollinen, ja rahoitustuottojen sekä arvopaperien arvonalentumisten jälkeen tilikauden tulos nousi 263 tuhanteen euroon. Se on liki miljoona euroa vuoden takaista korkeampi noteeraus.

Jakokelpoista omaa pääomaa on runsaasti, peräti 4,02 miljoonaa euroa. Yhtiöön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on 3,5 miljoonaa, minkä lisäksi edellisten tilikausien voittotilillä on 1,27 miljoonaa. Jakokelpoista osuutta verottavat Valtiokonttorin 1,02 miljoonan euron kustannustuet, jotka lopulta nostivat HIFK:n liiketuloksen positiiviseksi. Osinkoa HIFK ei maksanut, joten tilikauden tulos siirrettiin kokonaisuudessaan voittotilille.

HIFK:n tase on kunnossa. Niinsanottuja muita osakkeita on taseessa 832 tuhatta euroa, mikä sisältää muun muassa Liiga-osakkeen. Lyhytaikaisia saamisia on 2,01 miljoonaa, rahoitusarvopapereita sarjan ennätyslukemat 1,4 miljoonaa ja pankkisaamisia 4,43 miljoonaa. Yhtiön osakepääoma on 110 000 euroa ja yhtäläisin oikeuksin varustettuja osakkeita jaossa kaikkiaan 22 900 kappaletta.

Kaikkiaan taseessa on 7,35 miljoonaa euroa – ja mikä huomionarvoisinta, ilman minkäänlaisia pienemmille seuroille ominaisia arvonkorotusrahastoja.

HIFK:lla kulkee kuten ennenkin.

Kuva © Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Muut suurseurat ovat karkaamassa maisemaan.

Oy HIFK-Hockey Ab muodostaa konsernin yhdessä e-urheiluun keskittyvän tytäryhtiönsä hReds oy:n kanssa. Tyttären toiminta on kuitenkin euromääräisesti niin vähäistä, ettei sen vuoksi ole ollut tarpeen laatia erikseen konsernitilinpäätöstä. Emoyhtiö omistaa hRedsistä 81 prosenttia.

Rahaseurana tunnettu HIFK ei ole lähtenyt liiemmin laajentumaan ydinbisneksensä ulkopuolelle. Hyvin pidetty yhtiö on liigaseuraksi erinomaisessa taloudellisessa asemassa, mutta muut suurseurat ovat karkaamassa kovaa kyytiä maisemaan joko olosuhteiden, kohentuneen tapahtumatuotannon tai molempien ansiosta.

Rahahuolet siivottu iäksi

Urheiluliiketoiminnan rahoitusmalleja on monia. Joko on tultava toimeen omillaan, velkaannuttava hampaisiin asti luotetuille tahoille tai keksittävä jotain ovelampaa.

Rauman Lukon taloudellisesta selkänojasta ovat tietoisia liki kaikki suomalaiset jääkiekkoihmiset. Lukon taustayhtiön omistaa sataprosenttisesti Contineo oy., joka puolestaan omistaa muun muassa siivouspalveluja tuottavan RTK-Palvelu oy:n.

Koko RTK on kasvanut raumalaiskiekkoilun tukemisen ympärille ja on kriittisen merkittävä tekijä siinä, että Lukko on Liiga-seura. Tämä tukeva selkänoja näkyy erityisesti henkilöstökuluissa, jotka ovat Lukolla pienen kaupungin seuraksi hervottoman suuret – vajaat 5,7 miljoonaa.

Lukon liikevaihto on 8,07 miljoonaa, mistä kertyi liiketappiota 1,61 miljoonaa euroa. Liiga-osinko paikkasi osaltaan tilannetta, mutta 1,45 miljoonan euron konserniavustus korjasi sen hienoisesti positiiviseksi. Vaikka sitä oli määrä takavuosina säännönmukaisesti pienentää, Contineon tuki vaihtelee vuosittain merkittävästi: vuotta aiemmin se oli kaksi miljoonaa euroa. Tilikauden voitoksi jäi nyt avustuksen myötä 11 342 euroa.

Tase ei vertaudu kovin hyvin muihin seuroihin, koska Lukko on suuren yrityksen pieni osa. Sijoituksissa, joihin Liiga-osake kirjataan, seisoo vain 143 tuhatta euroa. Kassassa Lukolla on 126 tuhatta euroa. Vertailukelpoisuuden puute näkyy etenkin edellisten tilikausien tuloksessa: vaikka selkänoja on vahva ja rahaa on, luku on päätetty painaa 18 tuhannella eurolla negatiiviseksi. Arvioitavan tilikauden voitto kääntää sen lähelle nollaa. Omaa pääomaa Lukon taseesta on noin kolmannes, vieraasta suuri osa on velkaa saman konsernin yrityksille.

Lukkoon on tavattu saada laatuluokan ulkomaalaisia, kiitos RTK:n.

Kuva © Juuso Pellava - www.jpellava.fi

Lukko myi viime vuoden aikana ravintola Tifosin, joten sen oma liiketoiminta nivoutuu entistä tiiviimmin urheilun ympärille. Muista Liiga-seuroista poiketen Lukko ei raportoi talouslukujaan kausittain, vaan sen tilikausi on lähes kaiken muun liike-elämän tapaan kalenterivuosi.

Contineon tuki vaihtelee vuosittain merkittävästi.

Mesenaatteja tulee ja menee. Lukon kohdalla tietä kuljetaan toiseen suuntaan: kun toimialansa ja markkina-alueensa suuryritys on rakentunut perinteisen urheiluseuran ympärille, on vaikea nähdä kovin todennäköisenä, että Lukolta putoaisi pohja. Se on pienempien raumalaiskiekkoilun tukijoiden onni, sillä ilman RTK:ta ja emoyhtiötään Contineoa nykymuotoista Lukkoa ei ole.

Suuri kala pienessä lammessa

KooKoon taustalla toimii pieni, mutta hyvävoimaiseksi rimpuillut yhtiö. Hyvä tulos kaukalossa heijastuu myös talouslukuihin. Huhtikuussa 2022 päättyneellä tilikaudella KooKoo pyöritti 5,53 miljoonan euron liikevaihtoa ja teki 903 tuhannen euron liikevoiton. Rahoituskulujen ja tuloverojen jälkeen tilikausi jäi 704 tuhannen euron edestä voitolliseksi.

Taseessa on pieneksi yhtiöksi verraten paljon liikearvoa, goodwilliä, peräti 117 000 euroa. Sen määrää on tosin kirjattu alas noin kuudenneksella vuotta aiempaan nähden. Liigaosakkeen arvona taseessa on 1,8 miljoonaa euroa, mikä on uudelle Liiga-seuralle luontaista. Rahaa ja pankkisaamisia seuralla on mukavat 632 tuhatta euroa, lähes kaikki uutta rahaa vuotta aiempaan nähden.

Osakepääomaa seuralla on huomattavan paljon, 686 tuhatta euroa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on 122 tuhatta euroa, edellisten tilikausien kumulatiivista voittoa taas on kertynyt 196 tuhatta euroa.

Pitkäaikaiset velat KooKoo on maksanut pois – sitä vastoin lyhytaikaista lainaa rahoituslaitoksilta on 529 tuhatta euroa. Vaikka summa on 2,5-kertaistunut vuotta aiemmasta, vieras pääoma yhtiössä on kaikkiaan vähentynyt ja oma lisääntynyt. Taseen molemmilla puolen on 3,26 miljoonaa euroa.

KooKoolla on yhteensä miljoonan euron edestä vuokravastuita Kouvolan kaupungille omasta kotihallistaan. Vuokrasopimuksessa on huomiota herättävästi purkupykälä, joka on oikeus aktivoida heti, jos edustusjoukkue menettää liigapaikkansa. Taseen ulkopuolelta KooKoo on antanut vakuuden 100 euron tililimiittiin sekä lainaan, jota on maksamatta 529 tuhatta euroa. Laina on lyhentynyt edellisvuodesta noin 200 tuhannella.

Olli Salo velmuine ilmeineen on johdattanut KooKoon nyt kahdesti sarjan paremmalle puoliskolle. Tämä näkyy myös tilinpäätöksessä.

Kuva © Jarno Hietanen

Vapaata omaa pääomaa KooKoolla on 1,02 miljoonaa euroa. Jakokelpoista vapaata omaa pääomaa jää saatujen tukien vähentämisen jälkeen 240 tuhatta euroa. Tukia on saatu analysoitavalla tilikaudella vajaat 800 tuhatta euroa. Käytännössä katsoen viime kauden merkittävän voiton ansiosta KooKoolla on nyt jakokelpoista vapaata pääomaa – vuotta aiemmin tuo luku oli neljännesmiljoonan verran negatiivinen.

menestys tuppaa olemaan paras markkinamies.

Huomioiden sen, että KooKoon ensimmäisiä Liiga-vuosia rasittivat merkittävästi Liiga-osakkeen lyhennysmaksut, yhtiö on erinomaisessa asemassa – viimeksi nostetusta kolmikosta ylivoimaisesti parhaassa. Kymessä toteutetaan tiukasti vanhaa talousperiaatetta: kannattaa mieluummin olla vahva pieni firma kuin höttöinen ja heppoinen suuri firma. Nousu kaakonkulman ykköseksi on ollut määrätietoinen ja tuloksekas.

Mainiosta kannattavuudesta on kiittäminen myös ensiluokkaista urheilujohtamista, jonka ansiosta joukkue on saatu nimilistaansa laadukkaammaksi ja menestyksekkäämmäksi. Kuten suomalaisessa urheilussa yleensäkin, menestys tuppaa olemaan paras markkinamies.