Kiitos ja hyvästi, KalPa 2023–24: Kauden parhaat suoritukset nähtiin pudotuspeleissä

LIIGA / Artikkeli
Filip Westerlund oli osa puolivälierissä yllättänyttä KalPan joukkuetta.
Kuva © Saimi Airaksinen / https://urheilu.kuvat.fi/SaimiPhoto/
KalPan kausi sujui pääosin sarjan keskikastissa. Tärkeimmillä hetkillä kuopiolaiset olivat kuitenkin vahva ja yhtenäinen nippu, kun joukkue nousi pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta aina välieriin asti.

KalPan runkosarja oli kauttaaltaan melko tasapaksu, eikä siihen mahtunut pitkiä kuumia tai kylmiä jaksoja. Pisin voittoputki oli neljän, ja tappioputki viiden ottelun mittainen. Runkosarjan viimeisellä kierroksella KalPa otti vierasvoiton HIFK:sta ja nappasi siten seitsemännen sijan. Sijoituksen myötä joukkue välttyi Tapparan kohtaamiselta puolivälierissä.

KalPa kukisti Sportin ensimmäisellä kierroksella suoraan kahdessa pelissä. Tämän jälkeen nähtiin kevään suurin sensaatio, kun KalPa kaatoi runkosarjassa toiseksi sijoittuneen Ilveksen viidessä ottelussa. Sen pidemmälle eivät rahkeet riittäneet, mutta neljäs sija antaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen.

Kauden kohokohta: Ilves lomille

KalPa oli ensimmäinen joukkue, joka eteni Liigan välieriin. Runkosarjan toiseksi sijoittunut Ilves kaatui puolivälieräsarjassa voitoin 4−1. Yksi ratkaisevimmista iskuista tuli heti avausottelussa, kun KalPa nousi kolmannessa erässä kahden maalin takaa tasoihin ja jatkoerässä Juuso Mäenpään maalilla voittoon saakka.

Myös toisesta ottelusta irtosi voitto, tällä kertaa Oliver Kapasen ollessa jatkoeräsankari. Kolmannessa ottelussa oli Ilveksen vuoro juhlia jatkoerässä, mutta KalPa eteni voiton päähän jatkopaikasta neljännessä ottelussa. Tärkeänä osana voittoa oli jälleen hieno kolmas erä, sillä viimeiseen kahdeksaan minuuttiin kuopiolaiset iskivät kolme osumaa. Viidennessä ottelussa Ilveksen nopea avausmaali ei masentanut, vaan KalPa piti pelin kontrollin suuren osan ottelua ja eteni 4−2-voitolla jatkoon.

Loppuhetkien tehokkuuden lisäksi suuri ansio kuuluu KalPan alivoimalle, joka ei päästänyt ottelusarjassa yhtään maalia. Ilves pääsi yrittämään ylivoimaosumaa peräti 19 kertaa, mutta tuloksetta. Myös Sportia vastaan pelattu kahden ottelun sarja pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella sujui alivoiman osalta takaiskuitta, ja silloin KalPa onnistui kerran jopa maalinteossa.

Runkosarjan osalta kunniamaininnan saa maalivahti Juha Jatkola, jolla oli muuten varsin vaikea kausi, aluksi pelillisesti, ja kevättä vaivasi myös loukkaantuminen. Jatkola onnistui maalinteossa tammikuussa HPK:ta vastaan vieraiden pelatessa ilman maalivahtia. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen, ja oli siten Liiga-historian ensimmäinen maalivahti, joka kirjautti tehot 1+1 yhteen otteluun. 

Kauden synkin hetki: Toisen välierän sulaminen

KalPa lähti toisen välierän kolmanteen erään 4−1-johtoasemasta, mutta hävisi ottelun 4−5. Tapparan neljästä maalista kolme syntyi erän viimeisen viiden minuutin aikana, ja näin tilanne ottelusarjassa oli 2−0 kirvesrinnoille.

KalPa ehti erän aikana juhlia jo 5−2-osumaa, mutta se hylättiin Tapparan valmentajan haastettua tilanteen maalivahdin häirintänä. Päätös aiheutti paljon jälkipuintia, ja mielipiteitä kuultiin suuntaan jos toiseen. Se ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, etteikö johdon menettäminen nähdyllä tavalla olisi ollut anteeksiantamatonta.

KalPa voitti vielä kolmannen pelin Tampereella, mutta neljännen ja viidennen ottelun tappioiden jälkeen edessä oli pronssiottelu.

Runkosarjasta voi mainita, että KalPa oli vastaanottavana osapuolena kahdessa jo etukäteen historialliseksi tiedetyssä osumassa. Joulukuussa KalPa joutui HIFK:n murjomaksi maalein 6−1, ja HIFK:n Micke-Max Åsten teki kauden neljännen maalinsa ottelussa. Helmikuussa Ässien Rami Määtän historiallisen pitkä maaliton putki katkesi hänen tehtyään maalin KalPaa vastaan uransa 177. liigaottelussa.

Mitä seuraavaksi?

KalPan joukkue säilyi kasassa poikkeuksellisen hyvin, vaikka päävalmentaja vaihtuikin viime kauden jälkeen oman organisaation sisältä tulleeseen Petri Karjalaiseen. Vuosien saatossa KalPan pelillinen identiteetti on pysynyt, eikä sen suhteen ole näkyvissä muutosta.

Ensi kaudelle joukkueeseen on odotettavissa suurempia muutoksia. Pidempiä sopimuksia on vain kahdella pelaajalla, mutta KalPa onkin ottanut linjakseen olla tiedottamatta jatkosopimuksista kauden aikana, joten koko joukkue ei tule kuitenkaan vaihtumaan. Silti esimerkiksi monivuotisen luottohyökkääjän Aapeli Räsäsen todennäköinen lähtö on merkittävä menetys.

On myös iso kysymys, jatkaako konkarihyökkääjä Tuomas Kiiskinen vielä uraansa. KalPan nykyisen pääsarjataipaleen ensimmäisen maalin tehnyt hyökkääjä pelasi joukkueen kapteenina, mutta kärsi loukkaantumisista, ja pelasi alle puolet kauden otteluista.

KalPa on Liigan suurseurojen takana näyttänyt taloudellisella puolella vakaalta, joten vaikka tämänvuotisen kaltaista onnistumista pudotuspeleissä ei nähtäisikään, voi hyvin uskoa joukkueen kuuluvan Liigan keskikastiin tulevinakin vuosina.

Kauden hahmo: Juuso Mäenpää

Mäenpää ei anna kokonsa vaivata, vaan hän voitti joukkueen sisäisen pistepörssin runkosarjassa kirjauttaen 49 tehopistettä. Pudotuspeleissä pisteitä kertyi vielä kovempaan tahtiin, ja 14 tehopistettä oli sama saldo kuin enemmän maaleja tehneellä seurakaveri Oliver Kapasella.

Viimeisimpien tietojen mukaan Mäenpää on jatkamassa Kuopiossa, ja hänen ympärilleen olisikin hyvä rakentaa joukkuetta, sillä 21-vuotiaan pelaajan on helppo odottaa vielä parantavan tasoaan tulevalla kaudella.

» Lähetä palautetta toimitukselle