Kaikki tilastot ovat Ketterän puolella – Kiekko-Poikien välieräpaikka sarjakakkosen kustannuksella olisi jymypaukku

MESTIS / Artikkeli
Ketterä päätti runkosarjansa kahdeksan ottelun voittoputkeen.
Kuva © Topi Lainio
Ketterä lähtee selvänä ennakkosuosikkina puolivälieräsarjaan Kiekko-Poikia vastaan. Joensuulaisten jatkopaikka ei kuitenkaan ole mahdottomuus, mutta se vaatii onnistumisten lisäksi myös Ketterän epäonnistumisen.

Ketterän ja Kiekko-Poikien välinen ottelusarja näyttää etukäteen selvältä, mutta aiemminkin ennakkosuosikiksi nostettu joukkue on hävinnyt ja takamatkalta on paineltu ohi. Joensuulaiset ovat pelanneet tiukkoja otteluja muita kärkijoukkueita vastaan, mutta Ketterä on kuitenkin ollut erityisen vaikea pala purtavaksi, mikä puoltaisi sitä, että Ketterä painelisi jälleen voitosta voittoon ja lopulta välieräsarjaan.

Joukkueiden ero runkosarjan päätteeksi oli viisi sijaa ja 26 pistettä Ketterän hyväksi. Imatralaiset myös tekivät 46 maalia enemmän ja päästivät 43 osumaa vähemmän. Joukkueen päästettyjen maalien määrä (115) oli koko sarjan pienin. Joukkueiden kohtaamisissa maaliero oli 21–8 niin ikään Ketterälle.

Ketterän kokonaispaletti on vastustajaan nähden paremmin kasassa, mikä näkyy helposti ottelun ja koko pudotuspelisarjan lopputuloksessa. Kiekko-Pojilla on parempi pelituntuma Villi kortti -kierroksen otteluiden ansiosta, mutta Imatralla tankit ovat täynnä ja kuviot on hiottu uomiinsa.

Ketterä etevämpi jokaisella osa-alueella

Imatralaisten kausi alkoi yskähdellen, mutta heti lokakuusta lähtien joukkue on liidellyt pitkästä voittoputkesta toiseen, kun ainoastaan tammi–helmikuun vaihteessa se hävisi yli kaksi ottelua putkeen. Tuolloin tappioputki kasvoi neljän ottelun mittaiseksi, mutta sen jälkeen Ketterä ei hävinnyt runkosarjassa otteluakaan, vaan päätti sen kahdeksan ottelun voittoputkeen.

Joukkue on ollut tasaisen varma suorittaja runkosarjan lisäksi myös pudotuspeleissä, sillä koronan päättämän kauden jälkeen joukkue on pelannut joka kerta finaaleissa voittaen kahdesti. Olisi siis suuri yllätys, jos runkosarjan kakkoseksi päätyneen joukkueen kausi päättyisi jo puolivälierävaiheessa. 

Kultakypärää kantanut Miku Ronkainen oli koko Mestiksen pistepörssin kolmas 56 pisteellään (26+30).
Kuva © Topi Lainio

Ketterän hyökkäyksessä riittää tulivoimaa, sillä esimerkiksi joukkueen kultakypärää kantava Miku Ronkainen on kahdeksan ottelun pisteputkessa ja Mikko Haaparanta iski viimeisessä runkosarjaottelussa hattutempun ja on kuudessa edellisessä ottelussa tehnyt tehot 5+5. Maalit ovat edellisissä mittelöissä jakautuneet tasaisemmin eri kenttien kesken. Runkosarjan osalta kolme joukkueen tehokkainta pelaajaa olivat Ronkainen (26+30), Akseli Mäkinen (19+26) ja Jimi Rönkkönen (18+18).

Puolustuksesta esiin ovat nousseet etenkin puolustajien pistepörssin sijoille neljä ja viisi päätyneet Riku Tuomola ja Jesse Viskari. Ketterän puolustajien peliaikakeskiarvot jäävät muuten alle 20 minuutin, mutta Tuomola on luutinut takalinjoilla 21,5 minuutin peliaikakeskiarvolla. Hänen suuntaansa katseet kääntyvät myös puolivälieräsarjassa. Maalivahdeista Santeri Lipiäinen torjui kiekkoja yli 91 prosentin varmuudella, kun taas Reima-Ville Roos nappasi nollapelin runkosarjan viimeisessä ottelussa napattuaan yli 30 kutia.

Runkosarjassa Ketterän erikoistilannepelaaminen oli joensuulaisia selvästi parempaa, sillä ylivoimaprosentti 23,40 oikeutti kolmanteen sijaan ja alivoimakin oli neljänneksi parasta (82,18). Vastaavasti Kiekko-Poikien lukemat olivat 19,23 ja 79,31, jotka oikeuttivat sijoihin yhdeksän ja kahdeksan. Vielä, kun ennakko-odotukset, runkosarjan aiemmat kohtaamiset ja historiakin on Ketterän puolella, on Kiekko-Pojat kiistatta selkä seinää vasten.

Kiekko-Pojat on selkä seinää vasten, mutta paikka ei ole mahdoton

Joensuulaisilla oli runkosarjassa Ketterää vastaan suuria vaikeuksia etenkin maalinteon kanssa. Neljän keskinäisen kamppailun maalieron ollessa 8–21 kysymys kuuluu, miksi imatralaiset ovat niinkin suuri piikki nuoren joukkueen lihassa? Vertailun vuoksi neljästä IPK:ta vastaan pelatusta ottelusta kaksi venyi jatkoajalle tai voittomaalikilpailuun asti, eivätkä tasoerot olleet yhtä isoja yhtä ottelua lukuun ottamatta.

Joukkueen puolustuksella on edelleen hiukan parantamisen varaa kevään suuria pelejä ajatellen. Oman pään pelaaminen nojaa yhä edelleen paljon maalivahti Eemil Vinnin sekä illasta toiseen suorittavien vahvojen pelaajien, kuten Mikael Tapion ja Niklas Grönlundin varaan.

Eemil Vinnin on otettava maalillaan isoja torjuntoja Ketterää vastaan, jotta runkosarjan kaltaiset maalikarkelot eivät saa jatkoa.
Kuva © Samuli Huikuri

KOOVEE-sarjan positiivisin anti oli ehdottomasti raikas, kekseliäs ja oman tilansa ottava hyökkäyspelaaminen. Etenkin ratkaisevan toisen ottelun jatkoerissä näytti, kuin jäällä olisi ollut jonkinlaisista kahleista vapautunut joukkue. Aiemmankin kierroksen ennakossa mainittujen Kristjan Komben, Kim Niemisen ja Ivo Sedláčekin lisäksi esiin on nostettava Eppu Karuvaara, joka takoi KOOVEE-sarjan ratkaisseessa ottelussa hatullisen maaleja. Mies on puhjennut kukkaansa kevään tullen.

Jos Kiekko-Pojat pelaa yhtä yritteliäästi ja ottavat tilansa fiksulla ja kiekkoa liikuttavalla viisikkopelaamisella, suuri ja mahtava Ketterä voi olla haastettavissa, jopa kaadettavissa. Manageri Jaakko Lipponen voi taatusti alkaa varaamaan kannattajille bussia Outokumpuun, sillä luvassa voi olla parhaimmillaan todella laadukas sarja.

» Lähetä palautetta toimitukselle