Maanantaina käynnistyvässä Mestiksen finaalisarjassa vastakkain asettuvat IPK ja Ketterä, jotka olivat myös runkosarjan päätteeksi kaksi parasta joukkuetta. Joukkueiden lähtökohdat ottelusarjaan ovat lähes päinvastaiset.
Iisalmelaisille finaalipaikka on seurahistorian ensimmäinen, mutta Ketterälle jo viides peräkkäinen. Lisäksi IPK nappasi finaalipaikan itselleen vasta seitsemännen välieräottelun jälkeen, kun imatralaiset veivät oman välieräsarjansa nimiinsä 4–0, ja joukkue on saanut levätä ja treenata hyvän tovin ennen kuin kiekko tippuu finaalin merkeissä jäähän.
Runkosarjakohtaamiset menivät IPK:lle, kun iisalmelaiset voittivat neljästä kohtaamisesta kolme. Maaliero oli niin ikään runkosarjan ykkösen hyväksi 13–8. Viimeisin mittelö finaalijoukkueiden välillä nähtiin 7. helmikuuta, jolloin Ketterä haki vierasvoiton Iisalmesta maalein 4–3.
Ensimmäistä mestaruutta tavoittelemassa
IPK ei selvinnyt finaalivaiheeseen numeroiden valossa yhtä helpolla kuin Ketterä. Runkosarjan piikkipaikan napannut joukkue kaatoi puolivälierissä RoKin lukemin 4–2 ja Hermes-sarjassa ratkaisu haettiin aina seitsemännestä ottelusta saakka. Onkin pieni kysymysmerkki, alkaako ottelukuorma näkyä, kun pelejä on alla neljä enemmän kuin finaalivastustajalla.
IPK on kuitenkin osoittanut vahvuutta ja periksiantamattomuutta, sillä esimerkiksi välieräsarjassa se voitti kaksi seuraavaa ja ratkaisevaa kamppailua sen jälkeen, kun Hermes oli latonut Iisalmessa sarjan viidennessä ottelussa IPK:n verkkoon kahdeksan maalia. Tuon ottelun jälkeen kahdessa ottelussa maaliverkko heilui vain kolmesti. Myös puolivälieräsarjassa IPK voitti aina tappiollista mittelöä seuraavan ottelun.
Ylivoimalla keltamustat ovat painaneet kiekkoa useasti verkkoon etenkin hyvän ulkomaalaisketjunsa ansiota. Ylivoimaprosentti 29,82 on pudotuspelien ajalta toiseksi paras lukema, mutta alivoiman suhteen on ollut ongelmia, sillä IPK on vasta sijalla seitsemän (73,91 %).
Iisalmelaiset voivat finaalisarjassakin luottaa ulkomaalaisketjuunsa. Ludwig Persson ja Austin Alger ovat kummatkin tehneet 16 tehopistettä ja Alex Berardinellin saldo on 15 pinnaa. Yhteensä pelaajat ovat tehneet 19 maalia, mikä on 43 prosenttia kaikista joukkueen pudotuspelimaaleista. Ratkaisevissa otteluissa tehomiehiä nousi enemmän myös heidän takaansa, kun esimerkiksi Leo Ring iski kuudennessa ottelussa kaksi maalia ja ratkaisevassa mittelössä Juuso Arola iski tehot 1+1. Kärki on siis kunnossa, mutta pistenikkareita on myös muissa ketjuissa.
Usein sanotaan, että jokainen mestarijoukkue kohtaa hankaluuksia jossakin vaiheessa pudotuspelikevättä. IPK on nyt kertaalleen noussut kuilun partaalta, eikä runkosarjan pistepörssin voittaneen Ringin loukkaantuminenkaan pysäyttänyt joukkuetta. IPK:lla ei ole finaalisarjassa kokemusetua, mutta se pääsee sarjaan kahden ottelun voittoputkessa, sillä on takanaan koko Iisalmen tuki ja nuoruuden into paistaa läpi joukkueen otteista.
Jos IPK pystyy ylläpitämään omaa nopeaa pelityyliään ja pääsemään alueelle nopeiden vastahyökkäysten sekä pitkien avaussyöttöjen kautta, voi Ketterä olla yllätettävissä. Isoja kysymysmerkkejä IPK:n ylle aiheuttaa kuitenkin maalivahtitilanne, sillä ykkösvahtina pudotuspeleihin lähtenyt ja puolivälierissä loukkaantunut Paavo Kohonen ei ole ollut kokoonpanossa sitemmin.
Välierävaiheessa myös Oskari Parviainen oli sivussa hetken aikaa, jolloin maalille heitettiin kokematon KalPa-juniori Patrik Kerkola. Parviainen palasi maalille välieräsarjan kahteen viimeiseen otteluun, ja häneen IPK myös finaalissa luottanee.
Revanssi mielessä, kokemus takataskussa
Ketterä pelasi viimeisen välieräottelunsa jo viikko sitten maanantaina, kun se onnistui kaatamaan Liigaan ensi kaudeksi nousevan Kiekko-Espoon suoraan neljässä ottelussa maalieron oltua 12–4. Aivan näin ylivoimainen Ketterä ei kuitenkaan ollut, lukuun ottamatta sarjan kolmatta ottelua, joka päättyi peräti maalein 5–0.
Sekä kolmannessa että neljännessä ottelussa avainasemassa oli erittäin toimiva alivoimapeli, johon imatralaiset voivat myös finaalisarjassa nojata. Koko pudotuspelikevään osalta alivoimaprosentti on 87,50.
Ykkösketjuksi merkitty Eetu Paasovaaran ketju ei ollut välieräsarjassa niin tehokas kuin olisi voinut odottaa, vaan esiin nousi kolmosketju Jimi Rönkkönen–Akseli Mäkinen–Ossi-Petteri Jaakola. Tämä on Ketterän kannalta vain hyvä asia, kun ainoastaan oletettu kärki ei tee pisteitä, vaan esiin nousevat myös alempien ketjujen hyökkääjät. Pudotuspelien pistepörssissä Mäkinen on sijalla kahdeksan (4+7) ja kultakypärää kantava Miku Ronkainen samalla sijalla kera saman pistemäärän.
Ketterällä on takanaan sekä lepoetu että useamman vuoden kokemus finaalisarjasta, sillä finaalipaikka on kestomenestyjälle jo peräti viides perättäinen. Viime keväänä Kiekko-Espoo nosteli kannua, mutta sitä ennen Ketterä vei kolme mestaruutta putkeen. Imatralla siis tiedetään, mitä voittaminen vaatii, eikä puntti todennäköisesti tutise tiukassakaan paikassa. Joukkueessa pelaa tälläkin kaudella useampi viime keväänä tappion kokenut, joten haluja näyttää on varmasti.
Ketterä on koko kevään esiintynyt vahvasti ja vakuuttavasti. Se on pitänyt kiinni omasta kiekollisesta pelityylistään, ja joukkueessa on vahva yhteishenki. Takana on peräti kahdeksan ottelun mittainen voittoputki, ja viimeiset 17 ottelua ovat tuottaneet uskomattomat 16 voittoa. Ketterä lähtee siis finaalisarjaan ennakkosuosikkina, vaikka se runkosarjassa jäikin IPK:n taakse.
Sarjassa esiin nousevat erikoistilanteet sekä maalivahtipeli. Santeri Lipiäinen on ollut maalillaan vahva (93,4 %, 1,41 pmk), eikä hänellä ole takanaan loukkaantumisia. Sekä Lipiäinen että koko joukkue on saanut levätä välierävaiheen jälkeen, eikä Ketterällä ole ollut suurempia loukkaantumishuolia pudotuspelikevään aikana.
Jos joukkue pystyy pitämään paineensa kurissa ja etenkin vastustajan ulkomaalaiset pois maalintekosektorilta, voi Ketterä päättää suvereenin kevätkauden pokaalin nosteluun. Jäähypenkkiä ei kuitenkaan kannata liikaa kuluttaa, ja on myös muistettava, minkälaisen energiapiikin IPK sai, kun se nousi välieräsarjassaan takaa rinnalle ja kotonaan vielä Hermeksen ohi.