Aikaisin aamulla marssii lauma miehiä harjoituksiin. Ilmeistä näki, että homma on jo tuttua ja aikainen herätys ei häiritse. Tapparan liigajoukkue aloittaa viikon viimeisen työpäivänsä.
Ensimmäisen tunnin pelaajat pelaavat salibandyä kahdessa pienessä kentässä lentävillä vaihdoilla. Täysillä mentiin koko ajan ja toimittajan harjaantunut katse ei huomannut yhtään löysäilijää porukassa. Tosin vauhtia taisi lisätä valmennuskaksikko Makkonen-Rautakorpi, joka ei säästellyt ääntä…
Tunnin fyysisesti vaativien pelien jälkeen oli vuorossa liikkuvuuden kehittäminen. Anne Vakkalan johdolla miehet hikoilivat tunnin verran tankojumpassa. En ole ikinä ollut yhtä hiljaisessa jääkiekkoporukassa. Salissa oli täydellinen hiljaisuus lukuun ottamatta tasaista puhinaa. Konkarit yrittivät takana pitää yllä keskustelua, mutta puhe katkesi lyhyeen Annen tiukennettua tahtia. Lopun venyttelyn jälkeen oli vuorossa vielä tunnin lenkki joko juosten tai rullaluistimilla.
Voimavalmentajan tehtävänä lihaskunto, voima ja lihastasapaino
Myös valmentajien hävittyä lenkille, oli minulla tilaisuus udella Jaakko Kailajärveltä, mitä voimavalmentaja tekee joukkueessa.
– Voimavalmentaja on hyvin laaja käsite. Työhöni kuuluu voimapuolen, lihaskunnon ja lihastasapainon hoitaminen. Yleensäkin Rautakorven tekemän kokonaisuuden hahmottaminen ja ymmärtää mistä on kysymys, hän kertoo.
Kailajärvellä on menossa 11. kausi Tapparassa ja pelaajat ovat hänelle tuttuja.
– Muutama uusi pelaaja tulee aina lisää, mutta pääosin kaikki ovat tuttuja. Siinä mielessä harjoitusten suunnittelu on helppoa. Uusien miesten kanssa vaihdetaan muutama lisäsana, mutta tehokkaaseen toimintaan pääsee heti, hän juttelee.
Jaakko Kailajärven mukaan pelaajille ei tehdä yksilöllistä ohjelmaa. Ainoa poikkeus on vammat tai muut esteet, joiden takia voidaan tehdä pelaajalle omia juttuja. Testeissä saattaa myös paljastua sellaista, joka vaatii yksilöllistä ohjelmaa.
– Kauden aikana käyn joka arkipäivä hallilla. Pelaajan kanssa pohditaan, mitä pitäisi tehdä, jos pelit eivät kulje. Talvella on enemmän yksilöllistä seurantaa, voimavalmentaja sanoo.
Siniasuiset pelaajat palailevat lenkiltä rauhallisesti juosten. Työpäivä on täysi ja ansaittu viikonloppu edessä. Ryhmän viimeisenä saapuu myös päävalmentaja Jukka Rautakorpi, joka väitteistään huolimatta näyttää hieman väsyneeltä. Ei se valmentaminenkaan aina ole helppoa, varsinkin jos täytyy pysyä pelaajien mukana vauhdissa…
– Normaalisti joukkue on jaettu kahteen ryhmään fyysisten testien perusteella ja vielä sisällä jaetaan puoliksi. Valmentajat on jaettu myös ja he vaihtavat aina ryhmiä. Itse olen aina jääharjoituksissa ja Kailajärvi on voimaharjoituksissa, Rautakorpi kertoo käskynjaosta.
Alkukesästä kestävyyttä, loppukesästä kapasitettia
Perjantaina kaikki ovat yhdessä ja valmentajat käyvät läpi viikon asioita. Viikon viimeisenä työpäivänä harjoitukset ovat pisimmät, mutta muina päivinä niitä on usein kaksi kertaa päivässä.
– Jääkiekkoilijan kesäharjoittelu on hyvin monipuolista. Meillä on pohjalla fyysiset testaukset. Parannetaan fyysisiä ominaisuuksia, kuten voimaa ja nopeutta. Esimerkiksi tänään salibandyn pelaamisessa harjoiteltiin jääkiekkoon liittyviä taktisia ominaisuuksia. Lempäälän jäähallissa tapahtuva jääharjoittelu on lajitaitoon liittyvää harjoittelua ja aika paljon yksilöharjoittelua, päävalmentaja kuvailee.
– Toukokuussa harjoittelu on kestävyyspainotteista. Loppukesästä mennään kapasiteetin puolelle. Pääosassa on nopeus ja erityisesti väsyneenä nopeata suorittamista.
– Maalivahtivalmentaja Näckel tekee vahtien kanssa taitoon liittyvää oheisharjoittelua kesäkuussa ja heinäkuussa vielä enemmän, hän jatkaa.
Tapparassa on 7,5 viikkoa treenejä ennen neljän viikon omatoimista harjoittelua, jolloin jokaisella pelaajalla on oma harjoitusohjelma. Ennen syksyn jäälle menoa joukkueella on yhteensä 13 viikkoa oheisharjoittelua.
Nykypäivän valmentajat ovat hyvin ammattitaitoisia, sillä he suunnittelevat 99 prosenttia harjoitusten sisällöstä.
– Saatan sanoa jollekin junnulle, että vedä alkuverryttely ja silloinkin siinä on huumori mukana. Ulkopuolisia käytämme harjoitusten toteutuksessa. Pikaluistelija Risto Rosendahl on Lempäälässä jäällä ja leireillä Kuortaneen henkilökuntaa. Yksittäisiä kertoja voi olla esim. tankojumpassa tai spinningissä, Rautakorpi kertoo.
Veljekset kovassa koulussa
Tappara on tänäkin vuonna ottanut kesärinkiin mukaan nuoria tulevaisuuden toivoja. Päävalmentajan mukaan osa pojista voi olla aika kovilla, koska ei ole tottunut harjoittelemaan niin paljon. Voimapuolella ensimmäiseksi harjoitellaan tekemään liikkeet oikein.
– Aika nöyrin mielen nuoret tulevat, hän hymyilee.
Jaatisen veljekset edustavat juuri tätä nuorta sukupolvea. Isoveli, vuonna 1986 syntynyt Antti on mukana toista kesää ja myöntää, että rankempaa on kuin vuosi sitten.
– Tänä vuonna pelataan enemmän pelejä. Mukaan oli nyt helpompi tulla, koska porukka oli tuttu, hän vertaa.
– Toivottavasti loppuun asti ollaan mukana. Katotaan mihin rahkeet riittää, Antti nauraa.
Vasta 17-vuotiaalle pikkuveli Tanelille kesä on ensimmäinen miesten mukana. Hän myöntää, että alussa harjoittelu oli rankaa, mutta äkkiä siihen kuulemma tottui. Porukan junnu on otettu hyvin mukaan, mutta ensimmäinen kerta oli jännittävä.
– Aloituspalaverissa jännitti tosi paljon, suorastaan tärisi, Taneli myöntää nauraen.
Päästän pojat syömään ja mietin päivän saldoa. Yhtään verta enkä kyyneltä nähnyt, mutta hikeä sitäkin enemmän. Kovaa työtä pelaajat tekevät, jotta talvella jaksaa taas pelata. Rahastako kaikki tuo rääkki? Ehei, kyllä se taitaa olla rakkaudesta jääkiekkoon.
