Viikon kuumissa väitteissä käsitellään taas Liiga-viikon tuoreimpia puheenaiheita. Keskusteluun osallistuvat lukijoiden suosikkitoimittajat Riku Isokoski, Juha Oinonen sekä Antti Wennström.
Kärppien viestintä Ritchie-tapauksessa oli lähes JYP-tasolla
Oinonen: Tammikuun toiseksi viimeisen viikon maanantaina Kärppien päävalmentaja Ville Mäntymaa kehui Kalevan haastattelussa Nick Ritchien sitoutumista harjoitteluun pelikieltonsa aikana ja pelillistä potentiaalia.
– Tiedämme, miten hyvä hän voi parhaimmillaan olla. Tämä on Nickille uusi startti. Pöytä on nyt puhdas.
Seuraavana päivänä Kärpät tiedotti, että Ritchie on vapaa etsimään pelipaikkaa muualta. Urheilujohtaja Mikko Myllykoski kommentoi ratkaisua, että "hän ei pystynyt nousemaan siihen rooliin, johon me olisimme häntä kaivanneet".
Sinänsä iso potentiaali ja kyvyttömyys yltää toivottuun rooliin pitivät yhtä aikaa paikkansa, mutta viestinnällisesti on hämmentävää ja noloa, että reilun vuorokauden sisään ensin herätellään toiveita uudesta alusta ja myöhemmin näytetään jäähallin ovea.
Ikävä kyllä Kärppien viestintäsekoilu ei jäänyt edes tähän, vaan urheilujohtaja Myllykoski kävi vielä pari päivää myöhemmin Kalevan podcastissa kritisoimassa Ritchien motivaatiota – päävalmentaja Mäntymaa erikseen kehui kanadalaisen pyyteetöntä harjoittelua vielä ennen Ritchien potkuja.
Farssin kaari on (toistaiseksi) lyhyempi kuin JYPillä, mutta samoissa syvyyksissä kynnetään. Viidennen viikon maanantaina sopimus oli jo purettu.
On järjen köyhyyttä, että samasta organisaatiosta viestitään näin ristiriitaisesti. Myllykoski ja Mäntymaa ovat molemmat tehtävissään uusia, mutta seuran taustayhtiössä toimii myös viestintäkoordinaattori.
Jopa näin tapahtumien ytimen ulkopuolelta on helppo todeta, että joku ei ole toiminut viestinnän kannalta optimaalisesti. Todennäköistä on, että urheilutoimen pomot ovat sooloilleet kommenteissaan, mikä saa miettimään, miksi organisaation viestintäammattilaista ei hyödynnetty NHL-tason siirrosta tiedotettaessa.
Wennström: Kyllä. Ja onhan Kärpissä nähty aiemminkin esimerkkejä heikosta viestinnästä sekä muun muassa kyseenalaisista arvoista yhteistyökumppanien suhteen. Perinteikäs seura ansaitsisi parempaa.
Toisaalta tukijoita seuralla riittää, joten ehkä me vain huutelemme täältä etelästä, ja Kärpät jatkaa porskuttamista. Mutta hitto lie, tällaiset asiat vain tuppaavat heijastelemaan myös sinne urheilulliselle puolelle, vaikka suurin osa kämmeistä tapahtuisi niin sanotusti toimiston puolella. Eihän Kärpät ole pelaaja-asioissa säheltänyt vain viestinnässä, vaan myös joukkueen kokoamisessa ja sen säätämisessä kauden aikana.
Kuinka moni uskoo Kärppien menestyvän pudotuspeleissä? Joukkue on luiskahtanut kauden aikana Pelicansin ja Jukurienkin taakse, tai oikeastaan kaksikko on mennyt heittämällä ohi. Iso, paha Kärpät on haastaja ja altavastaaja, ja koittaa kärpäntassun peukku pystyssä pitää kokonaisuuden kasassa.
Ja pakkohan se on tämäkin sanoa loppuun: tällaista ei tapahtunut Juha Junnon aikana. Aika oli erilainen, virheitäkin tehtiin, mutta ainakin tiedotus oli "lievemmän" internetin aikana tiukasti näpeissä.
Liigan siirtorajan pitäisi olla Pelaajayhdistyksen vaatima helmikuun puoliväli
Isokoski: Eri mieltä. Jos saisin päättää, niin aikaistaisin siirtorajan selvästi tammikuun puolelle, esimerkiksi kuun puoleenväliin. Olisi myös optimaalista, että siirtorajalle olisi yhteinen päivämäärä kaikissa Euroopan sarjoissa.
Vain muutama viikko ennen runkosarjan loppua oleva siirtoraja kannustaa vahvasti pudotuspeliviivan alapuolella olevia seuroja tyhjentämään pajatson, vaikka pudotuspelipaikka olisi periaatteessa saavutettavissa. Reilu aikaistaminen nostaisi reilusti kynnystä ryhtyä tyhjennysmyynteihin, sillä yleensä tammikuun puolessavälissä liki kaikilla joukkueilla on vielä mahdollisuudet päästä pudotuspeleihin.
Wennström: Euroopan yhteiselle siirtorajalle minäkin nostaisin hattua, muuten en kyllä intoudu aikaistamiselle. Liigan kahden siirtorajan kikkailussa, Suomi eri aikaan ja muualle siirtyminen eri aikaan, ei hyvin kamalasti järkeä ole. Tämän yhteneväisyyden lisäksi potkisin Liigaa perseelle paremman sopimisen kulttuurin puolesta.
Liiga varmasti tekee päätöksiä omista säännöistään, mutta näin voimakkaasti pelaajia koskevassa asiassa olisi perusteltua tehdä kaikki neuvottelut ja päätökset hyvinkin avoimesti saman pöydän ääressä loppuun asti.
Hieman annan mahdollisuutta sillekin, että jos Pelaajayhdistys valittaisi tästä nykyisesti käytännöstä EU-tuomioistuimelle tai Suomen vastaaville elimille, saattaisi päätös olla Liigan kannalta tyrmäys. Kannattaisiko siis kuitenkin sopia yhdessä?
Täysin ongelmatonta vaihtoehtoa ei ole. Oli aika mikä tahansa, tällä on erilaisia vaikutuksia seurojen talouteen, lipunmyyntiin, pelaajien siirtomahdollisuuksiin, yksilöiden perheisiin ja vaikka mihin. Täytyy siis myös välttää kärjistyksiä.
HIFK:n tulee vaihtaa valmentajaa, jos seura ei selviä finaaleihin
Oinonen: Helsingin IFK on tällä vuosituhannella voittanut yhden mestaruuden ja päässyt lisäksi vain toisen kerran finaaleihin. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan HIFK on useammin jäänyt mitalipelien ulkopuolelle kuin päässyt neljän parhaan joukkoon.
Seuraikoni Ville Peltonen päävalmentaa HIFK:ta kolmatta kauttaan. Toistaiseksi parhaat saavutukset ovat pronssiottelun tappio ja runkosarjan viides sija. Tällä hetkellä seura on sarjataulukossa viidentenä, mutta seitsemästä viime ottelusta helsinkiläiset ovat saaneet vain yhden voiton.
Peltonen oli voittamassa apuvalmentajana Sveitsin mestaruutta SC Bernissä ja vei päävalmentajana Lausanne HC:n välieriin keväällä 2019, mutta seuraavalla kaudella hän sai potkut.
Liigassa viimeisimmät mestarivalmentajat ovat Jussi Tapola Tapparassa kahdesti peräkkäin, Pekka Virta Lukossa, Antti Pennanen HPK:ssa ja Mikko Manner Kärpissä.
Peltosen HIFK:ta ei parhaalla tahdollakaan saa arvioitua samaan joukkoon.
HIFK on kaudesta toiseen Liigan nimekkäimpiä joukkueita, mutta tulokset ja pelin taso eivät kohtaa odotuksia. Ykkössentteri Jori Lehterä ja kärkipuolustaja Luke Martin kannattelevat joukkuetta tehoillaan, mutta esimerkiksi Kristian Vesalaisella on tammikuun 12 ottelussa vaatimattomat tehot 2+1.
Vastaavilla tuloksilla Ari-Pekka Seliniä katseltiin HIFK:n penkin takana vain puolitoista kautta, mutta toisen polven IFK-tähtenä Peltosen kenkimiskynnys on irrationaalisen korkea.
Finaalipaikka tällä kaudella olisi HIFK:n nykyiseen suoritustasoon suhteutettuna jopa huippusuoritus, mutta suurseuran resursseilla vähempään ei pitäisi tyytyä millään kaudella.
Pelkän finaalipaikan ei siis pitäisi taata Peltoselle suojatyöpaikkaa, vaan myös seuran omalta pojalta on syytä odottaa voittamista.
Isokoski: Olen skeptinen, että Peltonen pystyisi olemaan riittävän hyvä päävalmentaja HIFK:lle varsinkaan pudotuspeleissä. Tällä kaudella hänellä on ollut käsissään Liigan paras pelaajamateriaali, mutta mestarijoukkueen elkeitä ole juuri vielä missään vaiheessa näkynyt.
Vertailun vuoksi Peltonen ja Olli Jokinen saapuivat Liigaan päävalmentajiksi syksyllä 2021, ja siitä lähtien laskettuna Jokinen on pystynyt keräämään runkosarjaotteluissa kuusi pistettä enemmän kuin Peltonen. HIFK:n ja Jukurien välinen resurssivertailu huomioiden tämä fakta on likimain skandaali ottamatta mitään pois Jokisen erinomaiselta työltä.
Tämän hetken vireen perusteella ei ole mitenkään varmaa, että Peltosen HIFK pääsisi edes välieriin. Saattaa hyvin olla, että Peltonen joutuu mittauttamaan taktisia kykyjään puolivälierissä joko Jokista tai Pelicansin Tommi Niemelää vastaan. Tällä hetkellä valitsisin kummankin joukkueeni päävalmentajaksi ennen Peltosta.
Mutta sitten potkukysymykseen. Jos HIFK putoaa puolivälierissä, valmentajaa pitää vaihtaa. HIFK:n pelaajamateriaali huomioiden finaalien ulkopuolelle jääminen pitäisi myös olla potkujen peruste, sillä otantaa olisi siinä tapauksessa Peltosen osalta jo kolmelta keväältä.
