Analyytikon aamukahvit: Patrick Royn Islandersissa on Olli Jokisen alkuperäistä pelikirjaa

NHL / Artikkeli
Islandersin aika käy vähiin.
Kuva © Getty Images
New York Islandersin tuore päävalmentaja Patrick Roy näyttää rakentavan peliään varsin perinteisin elementein.

New York Islanders korvasi päävalmentaja Lenny Lambertin Patrick Roylla 45 ottelun jälkeen. Divisioonansa keskivaiheilla majaileva Islanders on keikkunut sijoituksissa pudotuspeliviivan molemmin puolin, nyt sen alla. Islanders voitti ensimmäisen ottelun Royn alaisuudessa, mutta hävisi kaksi seuraavaa. Jatkoaika arvioi Islandersin pelitapaa kolmen Roy-ottelun perusteella.

Maaliodottamat nurinpäin

Kolmen ottelun pätkä maaliodottamien arvioinnissa sisältää paljon sattumia tulevaisuuden ennustamisen kannalta, mutta mielenkiintoisella tavalla Islanders hävisi maaliodottamavertailun pelissä, jonka se voitti, ja on sen jälkeen voittanut vertailun peleissä, jotka se hävisi.

Mainittakoon, että Canadiensia vastaan pelatussa ottelussa joukkueelle sattui merkittäviä yksilövirheitä, jotka tietysti kuuluvat peliin puolin ja toisin, mutta sinällään vääristävät tulosta pelin hallinnan ja virtauksen osalta. Islanders vei kyseisen ottelun maaliodottamat peräti 7.56-3.68 (Evolving Hockey).

Isoimmat muutokset vanhaan

Royn aika Islandersin kanssa on lyhyt, joten pelaaminen voi kokea vielä muutoksia. Aiempaan, etenkin Barry Trotzin aikaiseen, pelitapaan verrattuna muutos on suuri. Nyt Islanders pelaa vähemmän keskialueen ansaa ja karvaa voimakkaammin päädystä. Kaksi miestä lähtee hakemaan riistoa, ja välillä kolmas mies tulee mukaan takamieheksi, jos kiekko näyttää selvästi pysähtyvän ja avaavan maalintekotilanteita.

Tämä on tuottanut kamppailuvoittoja ja paikkoja, mutta sisältää riskinsä. Paikoin vastustaja on tullut purkamalla ja nopeilla syötöillä ohi niin, että Islanders ei ehdi keskialueella muodostaa ansapeliä, vaan sinne muodostuu tasavoimainen tai ylivoimainen hyökkäys kahta puolustajaa tai kolmea puolustavaa pelaajaa vastaan. Ansapelaamista nähtiin otteluissa vasta tempon laskiessa, jolloin valinta oli yleensä "tolppatrap" ja 1-1-3.

Hyökkäyspään hyökkäyspeli

Trotzin luoma ja Lambertin hieman valjumpana versiona jatkama pelitapa perustui hyökkäyspään hyökkäyspelissä eräänlaiseen äärimmäiseen kiekonhallintaan. Kiekkoa liikutettiin eri tavoin ympäri hyökkäysalueen laitoja, ja laadukkaita maalipaikkoja odottaen aukaistiin viisikoita kärsivällisen pelaamisen lopuksi.

Nyt pelaamiseen on tullut suoraviivaisuutta ratkaisun hakuun. Iso elementti on pelaaminen maalin takana ja sen sivuilla. Lisäksi pakkien pintsaamisella eli paikanvaihdoilla avataan paikkoja. Tavoitteena näyttää olevan määrän lisääminen joskus laadunkin kustannuksella, olkoonkin että kyseiset alueet ja paikkojen löytyminen lähistöltä sisältää yleensä laadukkaita paikkoja.

Puolustusalueen puolustuspeli

Islandersin puolustusalueen puolustuspeli on toistaiseksi näyttänyt aavistuksen hajanaiselta. Tämä on tosin ollut joukkueen ongelma koko kaudella, ja niihin määriin lyhyt otanta on tuonut jopa parannusta.

Islandersin pakisto on kärsinyt avainpelaajien loukkaantumisista, ja Brendan Gallagherin karmea Adam Pelechin päähän kohdistunut taklaus saattoi tuoda murheita lisää. Tällä hetkellä puolustaminen näyttää painottuvan mies miestä -vastaan pelaamiseen ja voimakkaaseen riistopeliin tätä kautta.

Hyökkäyksiinlähdöt kuin Jokisen Jukureista

Jukurien päävalmentaja Olli Jokinen on kolmen Suomi-vuotensa aikana monipuolistanut omaa pelikirjaansa. Patrick Royn Islandersia katsellessa oli aistittavissa jotain samaa, kuin etenkin vanhempi versio Jokisen Jukureista piti sisällään. Viisikkoa venytetään paikoin jopa korostetusti. Kiekkoa pakotetaan paljon laitaan, kun keskustan kautta pelaamista ahtaassa paikassa selkeästi varotaan.

Jos aikaa on, Islandersin puolustajat hidastavat ja laiturit lähtevät hakemaan syöttöpaikkaa keskialueen laidoista. Ainakin toinen laituri jopa pysähtyy, toinen saattaa hakea vauhtiin kiekkoa laidassa.

Painottoman puolen laituripeli on tilaa tekevää ja ajoittain varsin seisovaa. Kiekko pelataan joko pitkällä syötöllä painottomalle puolelle, samaan laitaan pakottamalla, tai sentterille varsin perinteisenä sentterinoutona. Tässä painollisen puolen laituri saattaa saada kiekon keskialueen liikkeeseen, tai sitten mennään päätyyn heitetyn siirtokiekon kautta.

Tiiviin viisikon lyhytsyöttöpeliä ei Islandersin ensimmäisessä pelissä kummemmin nähty.

Johtopäätös: Ryhdistäytymisen aika käy vähiin

Islandersin tilanne tasaisessa Metropolien divisioonassa on tukala. Pudotuspelipaikoista kamppailee monta joukkuetta, ja etenkin divisioonan sisäisiä otteluja ei saisi hävitä yhtään. Tällä hetkellä haaste ei tule ainoastaan yläpuolelta, sillä myös takana tulevilla Washington Capitalsilla ja Pittsburgh Penguinsilla, etenkin jälkimmäisellä, on sanansa sanottavana divisioonan kolmossijan ja konferenssin villi kortti -paikkojen jaossa.

Islandersin materiaali on rajallinen. Maalivahtiduo sillä on NHL:n parhaimpia, priimakunnossa jopa paras, mikä nostaa aina mahdollisuuksia viisikkopelin tasoa paremmaksi. Sillä on kuitenkin muuten keskikertainen materiaali ja NHL:n heikoimpiin kuuluva lupauskaarti farmissa sekä "junioriputkessa", joten pelaajapuolellakaan omia helpotuksia on turha kummemmin odottaa.

Tätä kautta myös siirtotakarajan pelimerkit ovat rajalliset, vaikka GM Lou Lamoriello tuskin pelkää tälläkään kertaa repäisyä pelaajakaupoissa. Alustavasti perinteisillä resepteillä operoiva Roy on ensimmäisten pelien perusteella saanut Islandersin heräteltyä, mutta rajallinen materiaali höystettynä pakiston loukkaantumisilla tekee pudotuspeleistä karsiutumisen hyvin todennäköiseksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle