KalPa otti lauantain Liiga-kierroksella ison päänahan kaatamalla Tapparan Nokia-areenalla jatkoajan jälkeen lukemin 2–1. Yksi kuopiolaisten voiton takuumiehistä oli tammikuussa hurjaan vireeseen yltänyt maalivahti Juha Jatkola.
Jatkola kertasi voiton avaimia tyytyväisenä ottelun jälkeen.
– Pelasimme ehjän 60-minuuttisen, emmekä antaneet Tapparalle paljoa mahdollisuutta. Täysin ansaittu voitto mielestäni, Jatkola toteaa.
KalPa haki voiton Tampereelta kuitenkin vasta pitkän kaavan kautta. Pitkään maalittomana edennyt ottelu alkoi jo kääntyä kuopiolaisten hyväksi, kunnes Oiva Keskinen runnoi tasoitusosuman viisi minuuttia ennen loppua. Jatkola toteaa pilke silmäkulmassa, että maalitilanteen lomassa nähtiin häneltä erikoinen torjuntaliike.
– Olisimme voineet voittaa varsinaisellakin peliajalla, mutta annoin aika erikoisen reboundin siinä kolmannen erän lopussa.
– Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvät kaksi peliä meiltä tänä viikonloppuna.
Keskisen tasoitusmaalia tutkittiin pitkään videolla, sillä tilannetta epäiltiin potkumaalina. Videosession jälkeen tuomarit osoittivat keskiympyrään, mutta Jatkolan elekielestä voi päätellä, että hänellä saattaa olla eriävä mielipide tuomiosta.
– Ehkä parempi, että en ota kantaa siihen.
Tasainen taulukko ei luo paineita
Keskisen tasoitusosuman jälkeen Tappara sai hyvän vaihteen silmään, ja kävi muutamaankin otteeseen lähellä voittomaalia. Jatkola kiittelee joukkuettansa, joka pysyi lujana kirvesrintojen piristyttyä.
– Onnistuimme pysymään todella hyvin kasassa tasoituksen jälkeen. Ehkä Tappara sai hieman otetta, mutta saimme sammutettua pahimmat tulipalot emmekä antaneet heille avaimia voittoon. Olimme jämäkkiä ja uskoimme omaan tekemiseemme. Kolmekin pistettä olisi tosiaan ollut tarjolla, mutta sitä lienee turha jossitella jälkikäteen.
KalPa nousi voitolla sarjataulukossa seitsemänneksi. Kuopiolaisryhmä on näyttänyt pitkin kautta sitkeyttä, vaikka tulokset aaltoilivat suurimman osan syyskaudesta. Periksiantamattoman joukkueen menestyksen takana ei kuitenkaan piile suurta salaisuutta.
– Pukukopissamme on todella erityinen ryhmähenki tällä hetkellä. Kukaan tuolla ei niin sanotusti varasta välistä mitään tai ajattele omia tilastoja, ne eivät merkkaa kenellekään tuolla mitään. Puhallamme yhteen hiileen, ja sillä meidän yhteishenki kasvaa. Hyvä henki vaikuttaa myös merkittävästi joukkueemme sitkeyteen kaukalossa.
Sarjataulukko on äärimmäisen tasainen, sillä sijat 3–8 ovat vain seitsemän pisteen sisällä. Jatkola toteaa, että erityinen tasaisuus ja jatkuva sarjasijoituksen vaihtelu ei kuitenkaan luo lisäpainetta kuopiolaisiin.
– En koe, että se loisi painetta. Varmaankin jokainen tietää, että keskikasti on tasainen, mutta tässä on kuitenkin aika paljon pelejä jäljellä vielä. Jokainen peli lähdetään kuitenkin voittamaan, ei siellä oikein kukaan halua neppailla.
– Mutta se on totta, että etenkin nämä tammikuun pisteet ovat tärkeitä, koska ne merkkaavat paljon runkosarjan loppuessa. Silloin homma voi olla ihan pisteistä kiinni.
Spengler Cup löi lisää löylyä tuloksista huolimatta
KalPa vietti vuodenvaihteen perinteisessä Spengler Cupissa. Joukkue hävisi kaikki kolme otteluaan turnauksessa, mutta se ei ole haitannut joukkueen menoa kotimaahan palaamisen jälkeen. Jatkola kertoo, että tuloksellisesti heikosta turnauksesta jäi silti paljon vietävää kotiin.
– Spengler Cupin kokemus antoi meille lisämotivaatiota. Tapahtuma itsessään oli jo niin hieno ja se tiivisti meidän porukkaamme vielä entisestään. Siellä oli monta hyvää joukkuetta ja vaikkemme tuloksellisesti pärjänneet, olimme pelillisesti ajoittain pelin päällä.
– Huomasimme siellä, että pystymme pelaamaan ketä tahansa vastaan omilla vahvuuksillamme. Se luo meihin paljon henkeä ja se näkyi näissä viikonlopunkin peleissä.
Jatkola itse on ollut ilmiliekeissä joukkueen palattua Sveitsistä. Tammikuun neljästä ottelusta. hän on torjunut vain voittoja, mutta myös tilastot puhuvat KalPa-kasvatin puolesta. Neljässä voitossa hänen torjuntaprosenttinsa on päätähuimaava 94,29 ja päästettyjen maalien keskiarvo on tasan yksi.
21-vuotias on löytänyt vireensä uudelleen kotimaan kamaralle palattuaan. Erinomaiset otteet valaa hurjaa itseluottamusta kuopiolaiseen.
– Kyllä tämä vire tuntuu todella hyvältä. Alkukausi oli hankala, sitä ei voi oikein kierrellä mitenkään. Suoritustasoni ei vastannut yhtään sitä, mitä itseltäni haluan ja odotan, mutta nyt pystyn taas nauttimaan pelaamisesta eikä minun tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.
Kilpailutilanne Lekkasin kanssa herätti
Jatkolan nousujohteisen vireen taustalla on myös syksyllä nähty tiukka kilpailutilanne hänen ja Kuopioon kuluvaksi kaudeksi saapuneen Stefanos Lekkasin välillä. Kaksikko jakoi torjuntavastuuta alkukaudesta odotettua enemmän ja Lekkasin yllettyä erinomaiseen vireeseen vei hän syksyllä aloittavan maalivahdin tontin Jatkolalta.
Hän kuitenkin toteaa, että kirittäjäksi hankitun Lekkasin nousu tolppien väliin herätti 21-vuotiaan tajuamaan joukkueen todellisen kilpailutilanteen.
– Voisi sanoa, että se kilpailutilanne herätti minut siihen, että joudun oikeasti taistelemaan peliajasta. Mielestäni se on paras tilanne, missä voin olla tässä vaiheessa uraani. Koen kuitenkin itseni vielä sen verran nuoreksi, että kynsin ja hampain peliajasta taistelu on vain hyväksi.
– Se oli myös joukkueelle suuri etu, kun Steffi pelasi todella hyvin ja pystyi raapimaan pisteitä kasaan. Se on kuitenkin tärkeintä.
– Vaikka en kiellä sitä, etteikö tuloksellisesti oma tekemiseni olisi ollut huonoa, se oli kuitenkin positiivinen juttu minulle.
Jatkola on kantanut joulukuun ja tammikuun aikana päävastuun tolppien välissä. 21-vuotias on ilmeisen tyytyväinen saamaansa vastuuseen, sillä hän ei osaa sanoa, olisiko kaksikkoa tullut peluuttaa suuremmilla ottelujakaumilla.
– Pelimäärät eivät käytännössä ole minun päätettävissäni, joten en oikein tiedä. Onhan se joukkueelle suuri etu, että sillä on kaksi voittavaa veskaria, jotka kumpikin ottavat kiekkoa kiinni. Se ajaa niin joukkueen, kuin meidänkin etua.
– Kilpailutilanne kehittää aina yksilöitä.
Karu kevät jätti nälkää Kuopioon
KalPa sijoittui viime kaudella runkosarjassa viidenneksi kohdaten puolivälierissä Pelicansin. Miltei päällään kauden aikana seisonut vahti oli kuopiolaisten menestyksekkään runkosarjan selkäranka, mutta puolivälieräsarjan kolmannessa ottelussa Jatkolan ja KalPan loppukauden ylle ilmestyi synkkiä pilviä.
Jatkola loukkaantui Pelicansin Lars Bryggmanin ja Tyler Kelleherin kaaduttua hänen päällensä maalinedustatilanteessa. Maalivahdin polvi vääntyi vakavan näköisesti tilanteessa, ja hänet talutettiin ulos kaukalosta. Pelicans marssi päätösminuutilla ottelun voittoon Kelleherin iskettyä voittomaalin ohi luukkuvahti Robin Rahmin.
Jatkolan kausi päättyi loukkaantumiseen ja KalPa taipui lopulta hopealle liitäneelle lahtelaisryhmälle seitsemännessä ottelussa. Karu loppu kuopiolaisittain hienolle keväälle jätti nälkää niin koko joukkueelle kuin myös Jatkolalle.
– Keväästä jäi aivan hirveän kova nälkä tulevaa varten. Ne ovat kuitenkin niitä pelejä, jonka takia pelataan 60 runkosarjapeliä. Minua henkilökohtaisesti jäi ärsyttämään todella paljon, miten kevät päättyi ennenaikaisesti, vaikka se tapahtuikin sattuman kautta.
– Tuollaiset tapahtumat jättävät aina nälkää koko joukkueelle. Kevään pelit ovat aina parhaita ja silloinen kiekkobuumi Kuopiossakin oli jotain, mitä ei välttämättä saa aina kokea urallaan.
Jatkola lupaa, että nälkäinen joukkue tulee nostamaan tasoa, kun runkosarja kääntyy loppusuoralle alkutalvesta.
– Kyllä tässä varmasti vielä nälkä kasvaa entisestään, kun mennään kevättä kohden.
Nashvillen varaus "merkkaa paljon"
Erinomainen Liiga-läpimurtokausi toi mukanaan myös yllättävän NHL-varauksen viime kesän varaustilaisuudessa. Yli-ikäisenä ja pienikokoisena maalivahtina pidetty Jatkola kuuli nimensä neljännellä kierroksella, koko varaustilaisuuden 121. valinnalla, kun Nashville Predators valitsi hänet.
Jatkola toteaa, että vaikka varaus oli eräänlainen unelmien täyttymys, ei se muuttanut hänen suhtautumistaan uraansa.
– Totta kai se oli hieno asia, että Predators halusi minut varata. Se ei kuitenkaan muuta mitään minussa, tuli sitä varausta tai ei. Varaus ei mielestäni luo minulle mitään statusta pelaajana.
– Mutta kyllähän minä sitä kuitenkin toivoin, kun alkoi tulla yhteydenottoja sieltä päästä. Ja on se ollut aina yksi suurista unelmistani.
Motivoitunut Jatkola ei kuitenkaan lähde leijumaan varauksen jälkeen, vaan pitää katseensa tiukasti nykyhetkessä.
– Harvoin kuitenkaan tyydyn siihen, mitä minulla on. Statuksena se ei merkkaa minulle mitään.
Predators on tullut suomalaisille tutuksi maan kovimpien maalivahtien kehtona. Predatorsin seuralegenda Pekka Rinne on saanut patsaan seuran areenan pihaan, ja hänen manttelinperijänsä Juuse Saros on loistanut seuran maalilla jo pitkään.
Jatkola on innoissaan mahdollisuudesta saada luoda NHL-uraa juuri siellä, missä niin moni suomalaislupaus ennen häntä on jo onnistunut.
– Nuorelle suomalaiselle veskarille ei varmasti ole parempaa paikkaa, kuin Nashville. Olen seurannut nuoresta asti todella paljon Pekkaa ja Juusea, sekä nyttemmin myös Kevin Lankista, kun hänkin torjuu siellä nykyään. Kaikkia heitä olen katsonut ylöspäin.
– He ovat tehneet todella hyvää työtä siellä päin, ja siellä pidetään kovasti suomalaisista maalivahdeista. Se merkkaa minulle paljon.
Tarunhohtoinen Pohjois-Amerikka ei kuitenkaan pyöri vielä Jatkolan mielessä, sillä hänen keskittyminen on täysin omistettu KalPalle.
– Ei se juurikaan tällä kaudella ole ollut mielessäni. Täällä on saanut keskittyä niin kovasti muihin asioihin, kuten siihen, että oma pelini olisi parhaassa mahdollisessa kunnossa Liigassa.
– Olen yrittänyt hoitaa oman tonttini mahdollisimman hyvin. Nyt se on alkanut toimimaan, mutta minun täytyy pitää siitä kiinni.
Teit viime viikolla HPK:ta vastaan Liiga-historiaa, kun merkkautit maalivahdille jokseenkin poikkeukselliset tehot 1+1. Miten joukkue otti tapahtumat vastaan ja kuulitko tehoillasta mitään kuittailua pukukopissa?
– Kyllä siellä oli vähän yllättyneitä ilmeitä. Joskus minusta tuntuu, etten saa harjoituksissa edes rännikiekkoa kohotettua, niin se maali yllätti hieman itseäkin.
– Voi olla, että tuollaista iltaa ei ehkä heti uudestaan tule. Mutta totta kai otetaan se, mikäli tulee, Jatkola päättää virnistäen.
