Bluesin valitusta puolivälieräsarjan kuudennen Pelicans-kohtaamisen tapahtumista käsitelleen SM-liigan kurinpitoryhmän kolmesta jäsenestä kahdella on vahvat aiemmat kytkökset espoolaiseen edustuskiekkoon. Siviilioikeudellisilla mittareilla arvioituna tilanne ei kestäisi päivänvaloa.
Urheilussa on kuitenkin toisin. Urheilumaailmassa jokainen katto-organisaatio luo omat sääntönsä. Välillä tämä itsesääntely lyö siviilioikeudellisia periaatteita vasten kasvoja, mutta kaikki hyväksyvät sen – ainakin niin kauan, kun esiin ei nouse väitteitä vilpillisestä tai epäoikeudenmukaisesta toiminnasta.
Jarmo Muukkonen on kurinpitäjänä alttiina monelta suunnalta tulevalle arvostelulle. Paska homma, mutta jonkun se on tehtävä. Muukkonen sanoo, ettei jääviyskysymyksistä keskusteltu Kari Sihvosen tapauksen yhteydessä.
- Emme varsinaisesti keskustelleet, mutta tiedostamme tilanteen. Tosin samaan voisi todeta, että esimerkiksi Ari Väntsi voisi olla enemmänkin jäävi HIFK:n osalta hoidettuaan aikaisemmin juristina HIFK:n oikeudellisia toimeksiantoja. Tekeekö se jääviksi hoitamaan kurinpitoryhmän tehtäviä?
- Jääkiekossa ei ole määritelty jääviysasioita. Jos katsotaan että pelaamiseni n. 13 vuotta sitten Kiekko-Espoossa tekee minut jääviksi tai Ari Väntsin kymmenen vuotta sitten hoitamat (Bluesin) toimitusjohtajan tehtävät, niin silloin olemme jäävejä ratkaisemaan Bluesia koskevia kurinpitopäätöksiä. Itse en koe olevani jäävi, näkee Muukkonen.
Joskus urheilu joutuu peräytymään oman säännöstönsä kanssa. Useimmiten tämä tapahtuu siviilioikeudellisen (lue: taloudellisen) uhan edessä. Esimerkkinä mainittakoon Kaisa Variksen elinikäisen kilpailukiellon kumoaminen doping-testissä tehdyn muotovirheen perusteella. Sokea reettakaan ei usko Kaisa Variksen puhtauteen, mutta urheilun kansainvälisessä vetoomustuomioistuimessa hänet on todettu syyttömäksi – tuohon viimeisimpään kärähtämiseensä.
Pitäisikö sitten SM-liigaan luoda järjestelmä, jolla kiusallisia jääviystilanteita ja –syytöksiä ei synny? Jarmo Muukkonen pitää nykysysteemiä hyvänä.
- En usko, että kurinpitoa saataisiin järjestettyä siten, että päätöksentekijöinä olisi aina joku, jolla ei ole mitään yhteyksiä käsittelyn alla oleviin seuroihin. Vaikka henkilöt löytyisivätkin, niin kurinpidon hoitamisen tekninen toteuttaminen ei välttämättä onnistuisi. Esimerkiksi Sihvosen tapauksessa tutkimuspyyntö tuli aamulla ja päätös oli saatava ulos mahdollisimman pikaisesti, tässä tapauksessa seuroja tiedotettiin jo n. klo 12.00.
- Jos ensiksi jouduttaisiin aina selvittämään kuka on jäävi ja kuka ei, varsinkaan kun jääviyden määritelmää ei ole tehty, niin päätöksenteko todennäköisesti kangertelisi. Eli uskon, että nykyinen järjestelmä olemassa olevilla resursseilla on aika optimaalinen. Tilanne ei mielestäni ole kiusallinen, päättää Muukkonen.
