Rivejään hanakasti vahvistava HPK värväsi hyökkäykseensä tulevaksi kaudeksi Viivi Iso-Kouvolan, 24. 156-senttinen tehopakkaus iski viime kaudella RoKissa runkosarjan 36 ottelussa 4+7=11 tehopistettä. Kuudessa karsintaottelussa tehoja tuli 2+3=5. Iso-Kouvola oli yksi Naisten Liigan pahnanpohjimmaisen joukkueen valopilkuista.
− Pelasin kolme vuotta RoKissa ja alkoi tuntua siltä, että maisemanvaihdos tekisi oman kehityksen kannalta hyvää. Helmi-maaliskuussa olin yhteyksissä eri suuntiin ja HPK:ssa oltiin tosi kiinnostuneita. Loppujen lopuksi parissa viikossa oli nimi paperissa. Näen, että HPK on paras paikka minulle ottaa seuraavat kehitysaskeleet jääkiekkoilijana, Iso-Kouvola tuumii.
"parissa viikossa oli nimi paperissa."
Vaikka RoKi ei ole Naisten Liigassa pystynyt ainakaan vielä kilpailemaan menestyksestä, antaa Iso-Kouvola silti entiselle joukkueelleen arvostusta.
− Rovaniemi on varsinkin nuorille pelaajille huippupaikka kehittyä, jos niistä olosuhteista osaa ottaa kaiken irti. RoKiin tulo ei ehkä tuonut menestystä, mutta oman kehityksen kannalta tänne oli hyvä tulla. Aina ei kannata lähteä menestys edellä hakemaan joukkuetta.
Ensi kaudella HPK tulee olemaan yksi Naisten Liigan kovimpia nippuja. Iso-Kouvolan rooli lienee tiukemmassa kuin mihin hän Rovaniemellä pelatessaan tottui.
− Lähden kilpailemaan pelipaikasta. Varsinkin hyökkääjiä on paljon, mutta kilpailu peliajasta kehittää jokaista. Pääsen treenaamaan kovien likkojen kanssa ja varmasti joukkueellakin on tavoite ottaa parempi sijoitus kuin viime kauden neljäs tila.
Ringetellä liikkeelle
TPS:ssä Naisten Liiga -uransa ensiaskeleet ottanut hyökkääjä ponnisti aikanaan kiekkokartalle pienestä pitäjästä.
− Olen Merimaskusta, maalta kotoisin.
Nykyään Merimasku on osa Naantalia. Paikkakunnalla on vain reilu tuhat asukasta.
Iso-Kouvolan kasvattajaseura on naantalilainen VG-62. Kuten monet muutkin nuoret naiset ja tytöt, hänkin aloitti jääurheilun ringeten puolelta.
− Pelasin VG:ssä myös ringetteä 11 vuotta. Minulla on kaksi vuotta vanhempi isoveli ja kolme vuotta nuorempi pikkuveli. Isoveli meni pelaamaan jääkiekkoa ja pikkuveli perässä. Silloin, kun isoveljeni aloitti jääkiekon luistelukoulun, menin itse ringeten vastaavaan.
Aikansa ringetteä pelattuaan, päätyi Iso-Kouvola lätkäpiireihin. Hetkellisen lajien yhteiselon jälkeen rinkula sai jäädä.
− Suurin piirtein seitsemännellä luokalla menin kokeilemaan jääkiekkoa leirille ja siitä se sitten lähti. Pari vuotta pelasin lätkää ja ringetteä samaan aikaan siellä täällä, mutta pikkuhiljaa jääkiekko vei voiton.
Iso-Kouvola sai lapsuudessaan pelata, kilpailla ja vääntää sisarustensa kanssa. Ainakaan vielä hän ei ole intensiivisyyteen kyllästynyt sen perusteella, jos häntä jäällä seuraa.
− Ehkä se kentällä näkyy omassa pelityylissä, että on saanut veljien kanssa painia. Siitä on kummunnut ainakin hyvä asenne. Olen oppinut, että vaikka on pieni, voi olla myös pippurinen.
Vaikka Iso-Kouvola on iältään naiskiekkoilijaksi jo kokeneempaa kaartia kokee hän, että oma pelaajaminä voisi kehittyä vielä nykyisestään selvemmäksi.
− En oikein vieläkään tiedä varmasti millainen olen pelaajana. Tiedän kuitenkin suurin piirtein millainen haluaisin olla. Minulle on sanottu, että olen monipuolinen ja minua on käytetty monen eri ketjun roolissa sekä erikoistilanteissa.
Monipuolisesti potentiaalia
Jari Riskun päävalmentama HPK oli viime kaudella Naisten Liigan neljäs ja tavoittelee jälleen tosissaan mitalia. Iso-Kouvola ei ole vielä päässyt jääharjoittelun makuun hämeenlinnalaisten kanssa. Päivät eivät ole toistaiseksi myöskään täyttyneet taktiikkapalavereista.
− Uudessa joukkueessa alku on aina vähän roolin hakemista, että mitä minulta halutaan ja mikä on rooli omassa ketjussa. Minulla on hyvä laukaus ja vaikken niin paljon välttämättä teekään pisteitä, minulla on potentiaalia siihen. Nelosen työmyyrä ja alivoiman kiekkojen blokkaaja kuvaavat toisaalta myös hyvin profiiliani.
Siinä, missä Iso-Kouvolan pelillinen rooli hakee vielä itseään, on melko kirkasta millaisen persoonan HPK pukukoppiinsa saa.
− HPK:lla oli viime kaudella Naisten Liigaan nuori ja aika kokematon joukkue, joten tuon myös kokemusta joukkueeseen. Olen toiminut varakapteenina ja minulla on johtajuusominaisuuksia, vaikka pelillisesti rooli ei olisikaan ykkös-kakkosketjussa.
− Edellisiin kausiin peilaten uskon, että pystyn sekä puhumaan asioista että pohtimaan ratkaisuja. Tulen myös hyvin toimeen nuorten kanssa ja minulla on intoa. Läppä lentää kyllä ja osaan pitää hauskaa, Iso-Kouvola tietää itsestään.
Korttipelit menevät tunteisiin
Vielä toistaiseksi naispelaajat eivät saa Suomessa pelaamisesta rahaa. HPK:n ohella ainoastaan HIFK on Naisten Liigassa seura, joka mahdollistaa pelaajilleen kiekkoilun ilman tuhansien eurojen kausimaksuja.
Nykytilanteen myötä pelaajien on tehtävä lätkähommien ohella myös muita, pidemmälle tähtääviä asioita. Joillekin se on opiskelu, joillekin työssäkäynti, Iso-Kouvolalle se on molempia.
− Opiskelen liikunnanohjaajaksi ammattikorkeakoulussa ja ensi jouluna olisi tavoite valmistua. Siihen siis myös menee aikaa urheilun ohella. Olen nyt kesän töissä Rovaniemellä Santa Claus Golfissa caddiemasterina. Minulla ei ollut hommaan lähtiessä mitään kokemusta, mutta homma on mennyt hyvin. Näin kerään rahaa kautta varten, että voin keskittyä pelaamiseen.
Se, että Iso-Kouvola heittäytyi itselleen vieraan työn pyörteisiin kertoo hänestä myös ihmisenä. Myös harrastusrintamalla hän syöksyy uusiin juttuihin.
− Olen innostunut frisbeegolfista ja kävin myös golfin alkeiskurssin. Minua ei saisi päästää uusiin lajikokeiluihin, sillä innostun kaikesta ja sitten loppuvat tunnit kalenterista. Olen extempore-tyyppi, joka lähtee kokeilemaan kaikenlaista liikuntaan ja urheiluun liittyvää. Tästä hyvänä esimerkkinä vähän aikaa sitten liittyminen Icemachineman Allstars-joukkueeseen.
Icemachineman Allstars on oululaisen Jarkko "Icemachineman" Mällisen perustama joukkue, jossa pelaa kesäisin Suomen eturivin jääkiekkoilijoita. Nyt Icemachineman kokoaa myös naisten joukkuetta, jonka tarkoituksena on kasvattaa naisten jääkiekon näkyvyyttä ja mahdollisesti pelata hyväntekeväisyysotteluita.
Aina Iso-Kouvola ei ole pelaamassa jotain, vaan merimaskulaisen mieli vetää välillä myös luonnon rauhaan.
− Koska olen maalta kotoisin, niin luonto on lähellä sydäntä. Kerran kesässä on päästävä vaellusreissulle. Kavereiden kanssa tykkään viettää aikaa ja yleensä se menee edellä mainittujen asioiden parissa. Huumori on iso osa minua ja sen ihmiset varmaan huomaavatkin ensitapaamisesta lähtien. Olen vähän ronski ja roisi, mutta tutustumisen myötä minusta löytyy myös herkempi puoli.
Joskus aktiviteetit menevät Iso-Kouvolalla myös niin sanotusti ihon alle.
− Korttipelejä en pelaa, silloin lentävät kortit ja pöydät. Olen todella huono häviäjä, Iso-Kouvola naurahtaa.
Elämän suunnitelmat myöhemmin, jääkiekkoa nyt
Iso-Kouvola odottaa jo vesi kielellä ammattikorkeakoulusta valmistumista. Valmistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän kokisi olevansa ammatillisesti valmis.
− Lähitulevaisuudelta odotan, että saan koulusta paperit ulos. En sano, että tämä olisi unelma-ammatti, vaan todennäköisesti tulen jossain vaiheessa opiskelemaan jotain muutakin. Lukiopohjalta haluan nyt sen ensimmäisen oikean ammatin. Se olisi iso juttu jääkiekon ohelle.
"Todennäköisesti tulen jossain vaiheessa opiskelemaan jotain muutakin."
Kolme vuotta Rovaniemellä asunut hyökkääjä lähtee takaisin kohti etelää vain mustan kumilätkän perässä.
− Muutan Hämeenlinnaan vain jääkiekko edellä, eikä minulla ole siellä mitään muuta. Jossain kohtaa sitten tulevat perhe ja sen sellaiset ajankohtaisiksi, mutta tällä hetkellä jääkiekon ulkopuolisia unelmia on tosi vähän. Kunhan pysyn terveenä ja nautin elämästä. Se on minulle tärkeä juttu.
Kun on kokenut elämässä myös haasteita, osaa hyvistä hetkistä nauttia eri tavalla. Tiukoista paikoista pystyy ammentamaan myös oppeja tulevaan.
− Minulla oli edelliskaudella ylirasitustila. Sen yhteydessä usein sanotaan, että "sinä treenaat liikaa", mutta siihen vaikuttaa niin moni muukin asia. Uudelle paikkakunnalle muuttamisessa täytyy osata pysähtyä. Muuten vain menee ja rullaa eteenpäin, eikä silloin hyvä heilu.
Energinen, intensiivinen ja pirskahteleva Iso-Kouvola myöntää, että hän saattaa toisinaan olla hieman äkkipikaista sorttia.
− Olen vähän sellainen "kaikki minulle heti ja nyt" -tyyppi, lievästi perfektionisti. Olen oppinut paljon kärsivällisyyttä ja osaan nykyään kuunnella omaa mieltä ja kroppaa. Sitä on oppinut täällä Rovaniemellä kolmen vuoden aikana.
Kiekko pysyy lavassa
Viime kaudella runkosarjassa syntynyt 11 tehopisteen potti oli Iso-Kouvolan uran yhden kauden ennätys. Värkeissä on varaa kiristää tahtia entisestään.
− Olen kehittynyt ehkä eniten kiekollisessa pelissä, vaikkei se vieläkään ole sillä tasolla, jolla haluan sen olevan. Aiemmin se kuitenkin oli sitä, että kun sain kiekon lapaani se oli siinä sekunnin ennen kuin roiskaisin sen johonkin ränniin. Nyt uskallan tehdäkin kiekolla asioita. Sitä kautta roolitus joukkueessa on muuttunut. Fysiikkapuolella olen saanut lisää pelikovuutta. Alussa ehkä varoinkin vähän. Nykyään saa pelata sääntöjen puitteissa kovaa mailalla.
Kaudella 2018−19 Iso-Kouvola sai Turussa pelatessaan ensikosketuksen naisten pääsarjalätkään.
− Kun nousimme TPS:n kanssa Naisten Liigaan en oikein edes tiennyt, mistä oli kyse. Sitten vastaan alkoi tulla maajoukkuepelaajia, joista minulla ei ollut siinä vaiheessa hajuakaan. Nyt olen nähnyt naisten jääkiekkomaailman huippua ja sitä, kun pelaajat lähtevät maajoukkueeseen. Halu voittaa ja menestyä on kasvanut hurjasti matkan aikana.
Peluri on karaistunut vuosien varrella. Iso-Kouvola painaa kulmiin täysillä, oli tilanne mikä hyvänsä.
− Myös johtajuus kentällä kokemuksen myötä on tullut näkyviin. Vaikka olisimme saamassa 0-6 pataan, niin oma tekeminen ei siitä muutu. Yritän loppuun asti ja uskon, että se tuottaa jossain kohtaa palkinnon.
HPK:ssä niin joukkue- kuin yksilötasollakin onnistumiset ovat toden totta mahdollisia.
RoKi on heti vastassa
Naisten Liigan kausi 2023−24 alkaa syyskuun 9. päivä Espoon Matinkylässä.
− Odotan, että pääsen tapaamaan uudet joukkuekaverit ja että onnistumme heti alusta lähtien luomaan hyvän yhteishengen. Sitä on painotettu, että sen saaminen kantaa pitkälle.
− Uudessa ympäristössä on tietysti uudenlainen pelitapa ja erilaisia harjoituksia. Uusi valmennus kiinnostaa. Harjoitusotteluiden kautta pääsemme pelaamiseen kiinni. Pitkän kesän jälkeen on siistiä kokoontua heinä-elokuussa ensimmäistä kertaa.
"Pitkän kesän jälkeen on siistiä kokoontua heinä-elokuussa ensimmäistä kertaa."
Kävi sillä tavalla, että Iso-Kouvola kohtaa heti ensimmäisessä kilpailullisessa ottelussaan HPK-paidassa tuttuja.
− Meillä on sopivasti ensimmäinen sarjapeli entistä joukkuettani vastaan Matinkylän avaustapahtumassa. Toivon olevani silloin kokoonpanossa ja pelaavani siihen alkuun heti hyvällä tasolla. Siitä on hyvä saada joukkueena hyvä aloitus kaudelle ja aloittaa matka kohti sitä kirkkainta.
Lukijat kysyvät
Jatkoajan lukijoilla ja naisten jääkiekkoon erikoistuneen Lapa jäähän -podcastin kuuntelijoilla oli mahdollisuus kysyä Iso-Kouvolalta kysymyksiä Lapa jäähän -podcastin Instagram-tilillä.
Mitä mieltä olet tuoreesta sopimuksestasi? HPK:ssa ei tarvitse maksaa pelaamisesta.
− Sopimus HPK:hon tuo sen, että voin keskittyä pelaamiseen eikä minun tarvitse opiskeluiden ja pelien väliin sumplia välttämättä töitä. Opiskelun, töiden ja pelaamisen yhdistelmä on aikamoinen härdelli. On tosi iso ero, maksatko 4 000 euroa vai et mitään. Se helpottaa arjen stressiä.
− Minulla on aina ollut vanhemmat tukemassa ja sen lisäksi viime kausina myös sponsorit. Ilman heitä en tiedä pelaisinko edes enää. Nämä ovat harmillisia juttuja, sillä osa lopettaa tuen puutteen takia. Olen kiitollinen ja innoissani jo nyt, että sain tällaisen mahdollisuuden ottaa harppauksia kehityksessäni.
Mitkä kesätreenirutiinit pysyvät joukkueen vaihdoksesta huolimatta?
− Treenaan suurimman osan kesästä yksin. Nautin siitä, että pitkän kauden jälkeen saan tehdä töitä itsekseni ja keskittyä omiin kehityksenkohteisiini. Tietysti välillä on kiva käydä esimerkiksi pelaamassa jotakin kavereiden kanssa, mutta se on enemmän sellaista liikuntaa. Treenit teen yksin ja se on isoin juttu, mikä säilyy.
− Sitten on muutamia fysiikan osa-alueita, joita kehitän edelleen. Esimerkiksi kestävyys on ollut sellainen kehityskohde jo muutaman vuoden. Sitä jauhetaan nyt paljon. Tietysti uuden fysiikkavalmentajan myötä tulee paljon uusia juttuja.
Kumpi lentää pidemmälle, lätkämaila vai pitcheri?
− Pitcherin heittoa en ole kokeillut, mutta rautaseiska lentää ainakin 25 metriä rangelle. Lätkämaila on sen verran pidempi, että eiköhän se golfmaila pidemmälle lennä. Tästä aiheesta olen saanut kyllä monen suusta kuulla!
