Jatkoajan päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen poimivat omat valintansa kesän osuneimmista hankinnoista ja Liigan parhaista ulkomaalaisista vaihtelevien perustelujen kera. Molemmat toimittajat valitsivat viisi pelaajaa vuorotellen perusteluiden kera. Kunkin valinnan teki kyseistä pelaajaa kommentoinut toimittaja.
Mitkä valinnat osuivat ja mitkä eivät? Oletko samaa mieltä perusteluista? Kenet sinä olisit valinnut? Pitääkö valinta tehdä viime kauden tason perusteella vai nähdä pelaajan tulevan kauden panos? Osallistu keskusteluun Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstalla tai antamalla palautetta toimituksen sähköpostiin toimitus (a) jatkoaika.com.
Hankinnat, top 10
1. Tomi Karhunen, Tappara
Antti Wennström: Avaan pelin hieman yllättävällä nimellä. Karhunen ei varsinaisesti ole lunastanut vielä paikkaa Liigan kovimpana maalivahtina, mutta on kuitenkin voittanut kaksi peräkkäistä mestaruutta, ja siihen nähden hankintana samalla rohkea ja vertaansa vailla. Myös paikka on kova, sillä Juha Metsolan seuraajaa kohtaan on Tampereella valtavat odotukset. Kuka vapaana olleista olisi sopinut Tapparan ykkösvahdiksi paremmin kuin kahden edellisvuoden pahimman kilpakumppanin ja kompastuskiven maalivahti?
2. Mika Niemi, Kärpät
Juha Oinonen: Laadukas ykkössentteri on maalivahdin ohella menestyvän joukkueen tärkeimpiä rakennuspalikoita. Parhaan kautensa Ässissä pelannut Niemi oli looginen valinta Joonas Kemppaisen korvaajaksi. Niemi ei ole yhtä monipuolinen kuin Kemppainen, mutta on vastapainoksi Liigan parhaita kiekollisia senttereitä.
3. Eric Perrin, TPS
Wennström: Perrinin kohdalla perusteluni ovat erilaiset kuin Karhusen. Kyse on ennen kaikkea uskottavasta hankinnasta. Ikää on huomattavasti enemmän, eikä Perrin voi ikuisesti taistella Liigan pistepörssin voitosta, mutta Perrin on hankintana kuitenkin melkoinen hauiksennäyttö tosissaan Liigan kärkipaikoille takaisin haluavalta joukkueelta. Jos käyttäisin jenkkiläistä lätkäslangia, sanoisin statement.
4. Jarkko Malinen, KooKoo
Oinonen: Huhujen mukaan Malisen KooKoo-sopimus tehtiin Tapparan vaikean alkukauden aikana. Silti on vaikea ymmärtää, kuinka piste-ennätyksensä rikkonut hopeajoukkueen toiseksi paras maalintekijä siirtyy nousijajoukkueeseen. Näillä näytöillä vastuullinen rooli olisi irronnut kovemmastakin joukkueesta, esimerkiksi Jyväskylästä. KooKoolta jo pelkästään uskottavuuden takia tärkeä hankinta.
5. Vojtech Polak, HPK
Wennström: Jos Perrin palauttaa uskoa Turkuun, niin Polak tekee hankintana samaa Hämeenlinnassa. Korkean profiilin hankinta Liigan sisältä − melkoinen harvinaisuus Kerhon tulopuolella viime vuosien menoa ajatellen. Ei ole vielä varsinaisesti häikäissyt harjoituspeleissä, mutta ikänsä ja potentiaalisten tehojensa puolesta todellinen ykköskorin hankinta. Ei ilmainen, mutta tässä tapauksessa perunat ovat hyvin sijoitettuja.
6. Tommi Taimi, HIFK
Oinonen: HIFK teki kaksi tärkeää pakkihankintaa, Taimin sekä Joonas Järvisen. Vaikka viimeksi mainitullakin on iso rooli joukkueessa, niin porilainen viivapyssy kiilaa edelle − ja rikkoo samalla piste-ennätyksensä.
7. Miro Aaltonen, Kärpät
Wennström: Aaltonen on kesän hankinnoista sellainen, jonka rohkeimmillaan voisi heittää ihan kärkijoukkoon. Pohjois-Amerikan kynnyksellä oleva eteenpäin menevä kaveri, josta useampi seura oli kiinnostunut. Oli viime kauden alkukankeuksista selvittyään tehokas ja taitava pelaaja. Pystyy lisäksi pelaamaan keskellä ja laidassa. Pitkä matka Joonas Donskoin ja Kemppaisen kaltaiseen dominointiin, mutta erinomainen paikkaus täyttämään kaksikon jättämää aukkoa pisteidentekijänä.
8. Riku Hahl, HPK
Oinonen: Tšekkivahvistus Polak on HPK:lle tärkeä hankinta, varsinkin jos ruuti on kuivaa. Kaiken kokenut Hahl on kuitenkin kapteenina ja ykkössentterinä elintärkeä HPK:n taistelussa pudotuspelipaikasta, vaikka ei mikään pistelinko olekaan.
9. Henrik Tallinder, TPS
Wennström: Perrinin tavoin nimenomaan vakuuttava hankinta, ja vieläpä TPS-taustalla. Nostan listalle ennen Dave Spinaa siksi, että TPS:n puolustuksessa kaivataan isosti Tallinderin kokemusta ja esimerkkiä. Ei ole pelannut täyttä kautta toviin, ja lopullinen merkitys voimasuhteisiin selviää vasta koko kauden ottelumäärän selvittyä, mutta iso pelimerkki Aurajoen varrelle. Joku nuorista jannuista pelaa vielä uransa parhaan kauden Tallinderin esimerkkiä katsellen.
10. Petteri Nokelainen, SaiPa
Oinonen: Paluu pitkältä kierrokselta juurille on aina kova juttu seuralle ja koko paikkakunnalle. Nokelainen on profiloitunut puolustavaksi hyökkääjäksi, mutta SaiPassa on luvassa iso rooli. Nykyinen piste-ennätys 27 pistettä Jokereissa kaudella 2010-11 saattaa hyvinkin rikkoutua.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Wennström: Haastava kategoria siksi, että perusteita voi hakea Aaltosen tavoin iästä ja potentiaalista, tai sitten Karhusen, Perrinin ja Polakin tavoin siitä, kuinka kipeästi juuri kyseinen joukkue kaipaa tietyntyyppistä hankintaa. Nyt jäi monta hyvin perusteltavaa ulkopuolelle.
Kauden lopussa Hakametsässä Veli-Matti Savinainen täräyttää pari jatkoaikamaalia ja heittää pudotuspelien ulkopuolelle jäävistä joukkueista tehdyillä valinnoilla vesilintua. Entäs Antti Erkinjuntti? Todennäköisesti iso rooli Lahdessa. Jarkko Malinen on sinulta uhkarohkea haku, mutta KooKoon koko miehistöä katsellessa ymmärrän yskän.
Oinonen: Hankintojen kohdalla turhan usein tuijotetaan tehopisteitä. Esimerkiksi Alexander Bonsaksen oli Tapparalta viime kaudella loistava ja nimenomaan tarvittu hankinta, vaikka teki vain seitsemän pistettä. Malinen ei olisi listalla, jos olisi siirtynyt esimerkiksi JYPiin. KooKoon tapauksessa voidaan kuitenkin puhua kaappauksesta − nimenomaan uskottavuuden näkökulmasta kuten monen muunkin kohdalla.
Savinainen on mediassa huomioitu isosti ja muisteltu kevään 2013 ratkaisumaalia. Omasta mielestäni merkittävämpi hankinta Tapparalta oli Jani Lajunen, vaikka hävisikin niukasti Nokelaiselle kuvitteellisessa äänestyksessä.
Ulkomaalaiset, top 10
1. Tomas Zaborsky, HIFK
Juha Oinonen: Liigan paras ulkomaalainen, slovakkitaituri voisi pelata kovemmassakin sarjassa. Aiemmin tunnettu maalitykkinä, viime kaudella esitti kokonaisvaltaisempaa peliä. Maalivainu ja lähtönopeus kuitenkin ennallaan.
2. Charles Bertrand, Sport
Wennström: Täysosumakauden jälkeen lähtee joukkueensa tavoin entistä kovemmin odotuksin. Jos muuten jokin meni viime kauden Sportilla enemmän nappiin kuin itse kausi, niin se oli Bertrandin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa (marraskuussa 2014) tehty jatkosopimus. Hyvä alkukausi varmasti kasvatti palkkapussin kokoa, mutta kuinka paljon koko kausi olisi sitä ehtinyt lihottaa? Ehdoton vaasalaisten pelillinen väriläiskä, jolla potentiaalia jopa viime kautta parempaan.
3. Sam Lofquist. SaiPa
Oinonen: Nuori, monipuolinen ja tehokas. Brian Salcidon lähdettyä luvassa on entistä isompi rooli. Jenkkipuolustajan pelistä kannattaa nauttia nyt, tuskin pelaa tämän kauden jälkeen Liigassa.
4. Ryan Zapolski, Lukko
Wennström: ECHL ja ensimmäinen Zapolskilta aikanaan näkemäni peli (HPK-Lukko vuonna 2013) eivät todellakaan antaneet odottaa kummia. Sittemmin Zapolski on pelannut itsensä Liiga-eliittiin ja yhdeksi sarjan tärkeimmistä ulkomaalaisista. Nostan listalle näin korkealle osittain maalivahtien suuren merkityksen takia. Kun Lukon maalintekijät ovat kokonaisuutena kysymysmerkki, on seuralla enemmän mietittävää Zapolskin vastaisessa päädyssä.
5. Corey Elkins, HIFK
Oinonen: HIFK:ssa on viime vuosina nähty monta luokatonta ulkomaalaista, mutta amerikkalaissentteri on ollut laatuhankinta. Pelaa paljon ja isossa roolissa, arvoa joukkueelle ei mitata pelkissä tehopisteissä. Liigan parhaita aloittajia.
6. Eric Perrin, TPS
Wennström: Edelleen jäätävän hyvä pelaaja. Viime kaudellakin näytti yksittäisissä peleissä siltä, että Perrinin parhaat ajat ovat takanapäin, mutta eipä tuo pistemäärä jättänyt kylmäksi. Ison profiilin hyökkääjä edelleen, ja eräs kaikkien aikojen parhaista Liigassa pelanneista ulkomaalaisista.
7. Ivan Huml, Kärpät
Oinonen: Alkamassa viides täysi kausi Kärpissä. Tehopisteet laskussa huippuvuosista, mutta edelleen tärkeä hyökkääjä. Saanut karsittua tyhmiä jäähyjään. Varsinkin pudotuspeleissä tekee arvokasta työtä ärsyttämällä vastustajaa.
8. David McIntyre, SaiPa
Wennström: McIntyre oli viime kauden runkosarjan lopussa muun joukkueen tavoin hieman jäissä, mutta teki taas pudotuspeleissä tärkeitä pisteitä. Iso rooli hyvässä joukkueessa. Lisäksi hyvä aloittaja. SaiPa kaipaa McIntyren ja Chad Raun yhteispelin onnistumista. Siinä mielessä myös Raun voisi nostaa tähän, koska laidoilla joukkueessa on enemmän kysymysmerkkejä kuin keskellä. Saattaa tosin pelata laidassa, mikäli Nokelainen pysyy kunnossa.
9. Vojtech Polak, HPK
Oinonen: Hyvä löytö Ilvekseltä ja loistava kaappaus HPK:lta. Odotusarvot korkealla, tulosta on tultava. Tällä kaudella rinnalla ei ole Sami Sandellin tasoista jakelijaa, joten Antti Miettisen kanssa pitäisi yhteistyön sujua.
10. Aaron Gagnon, Lukko
Antti Wennström: Tämä kaveri on muuten hyvä aloittaja, sillä tappelee tänäkin vuonna Liigan parhaasta aloitusprosentista. Ei tappele Liigan pistepörssin kärjestä, mutta paransi viime keväänäkin pistetahtiaan kauden tärkeimmissä otteluissa eli pudotuspeleissä. Pistemäärään vaikuttanee eniten se, miten terveenä hänen laiturinsa pelaavat.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Wennström: Juha! Valitsit kaksi HIFK:n miestä ennen kuin minä poimin Perrinin. Taidat luottaa HIFK:n täysosumakauteen? Onnistuimme tiputtamaan myös Spinan taas kympin sakista. Kovaa kohtelua viime kaudella 19 maalia tehneelle kaverille, kun edelle kiilasi myös McIntyre. Pakit ovat myös selkeänä vähemmistönä. Yhtään coreylockea ei tänä vuonna kuitenkaan Liiga-arvioissa ole suoralta kädeltä mukana. Jos Ryan Potulny pysyy ehjänä, on siinä musta hevonen kympin sakkiin sarjan uusista kasvoista.
Oinonen: Luulin, että meidän piti listata parhaat ulkomaalaiset eikä pohtia joukkueiden voimasuhteita. Kieltämättä HIFK on todennäköisin mestarisuosikki Kärppien ulkopuolelta − ja aika paljon näiden kahden ulkomaalaisen ansiosta. Kaikki kunnia Perrinille hienosta urasta, mutta kyllä tulevalla kaudella Elkins on nuorempana ja monipuolisempana pelaajana joukkueelleen arvokkaampi kuin Perrin.
Spinan maalintekijäntaitoja en kiistä, mutta joukkuepelaajana juuri McIntyre oli valovuosia Spinaa edellä. Mustaksi hevoseksi huudan Stephen Dixonin, jonka on ennustettu floppaavan. Vanha ketjukaveri Savinainen ja maanmies Nick Plastino saavat kokeneen sentterin takaisin omalle tasolleen.
Lisää toimittajien valintoja tulossa torstaina!