Viimeiset karsintaturnaukset olympialaisten miesten jääkiekkoturnaukseen pelattiin elokuun lopussa, joten kisoihin osallistuvat maat ovat nyt selvillä. Hieman karsintojen päättymisen jälkeen varmistui myös NHL-pelaajien osallistuminen kisoihin, mikäli koronatilanne ei merkittävästi heikkene.

Nyt onkin hyvä aika perehtyä siihen, millaisen joukkueen kukin maa voi saada jalkeille helmikuussa 2022 pelattavaan turnaukseen. Tässä juttusarjassa kokoamme joukkueet isäntämaa Kiinaa lukuun ottamatta jokaiselle osallistuvalle maalle.

Kiinan joukkueen tilannettakin käymme läpi. Olemme valinneet joukkueisiin 25 pelaajaa, vaikka onkin mahdollista että säännöistä poiketaan kevään MM-kisojen tapaan, ja kisoihin saakin valita 28 pelaajaa.

Lue lisää: Olympialaisten A-lohko: kolme joukkueellista pohjoisamerikkalaisia?

B-lohkon voitosta kamppailevat Venäjän olympiakomitean joukkue sekä Tšekki. Isompiaan lähtevät puolestaan kiusaamaan Sveitsi ja Tanska.

Venäjän jääkiekkomaajoukkue on osallistunut olympialaisiin hyvin monella eri nimellä. Neuvostoliitto oli oman aikansa jääkiekon supervalta, sen jälkeen he ovat pelanneet turnauksissa niin IVY:nä, Venäjänä kuin viimeksi – ja tälläkin kertaa – Venäjän olympiakomitean joukkueena. Joukkue lähtee Pekingiin hallitsevana olympiakultamitalistina.

Tuttuun tapaan Venäjän joukkueen syömähampaana ovat hyökkäyksen kivenkovat supertähdet. Edellisen sukupolven ykkösnimet Aleksandr Ovetškin ja Jevgeni Malkin ovat edelleen mukana, mutta myös 90-luvulla syntyneiden terävintä kärkeä edustavat Artemi Panarin ja Nikita Kutšerov sekä viime vuoden NHL:n vuoden tulokas Kirill Kaprizov olisivat laatupelaajia minkä tahansa maan kokoonpanossa.

Venäjän laituriosasto kestää vertailun mihin tahansa maahan, mutta keskikaista on Jevgeni Kuznetsovin doping-pannan vuoksi kapeahko. Malkinin takana NHL:ssä floppaamassa käyneet Vadim Šipatšov ja Mihail Grigorenko saavat laidoilleen NHL-tähtiä, ja puolustavammassa roolissa pelaavat taalakaukaloissa pienemmissä rooleissa pelaavat Artjom Anisimov ja Vladislav Namestnikov.

Puolustuksen Venäjä kasannee joko lähes tai täysin kokonaan NHL-pelaajista. Nuoret tähdet Ivan Provorov ja Mihail Sergatšov kantavat kiekollisen vastuun, eikä fyysinen pelikään ole isokokoiselle venäläispakistolle vieras. Mielenkiintoinen nimi on perheväkivallasta tuomittu ja maasta karkottamisen vuoksi NHL:stä lähtemään joutunut Vjatšeslav Voinov, joka saattaa murtautua NHL-pelaajien ohi Venäjän pakistoon.

Ehdoton ykkösvahti Venäjän joukkueessa on Andrei Vasilevski, joka on torjunut Tampa Bay Lightningin kahteen peräkkäiseen Stanley Cup -mestaruuteen ja voittanut viimeisten vuosien aikana niin NHL:n parhaalle maalivahdille annettavan Vezina Trophyn kuin pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe Trophynkin.

Tšekin jääkiekkomaajoukkueesta ja olympialaisista puhuttaessa ei voi sivuuttaa Naganon olympiakultaa vuodelta 1998. Välierissä maa on ollut myös niin Torinossa 2006, kun lopputuloksena oli pronssimitali, sekä viime kisoissa Pyeongchangissa, josta tuomisina oli neljäs sija.

Hyökkäyksessä NHL-tason kärkiosaamista riittää useampaan ketjuun. Ykköstykkinä on kauden 2019–20 maalikuningas, Boston Bruinsin David Pastrňák, mutta tehoja on lupa odottaa myös San Jose Sharksin ykkössentteri Tomas Hertliltä sekä Columbus Blue Jacketsin tuoreelta tähtihankinta Jakub Voráčekilta, eivätkä Detroit Red Wingsin Jakub Vrána tai Carolina Hurricanesin Martin Nečaskaan jää tähtiloistossa kauas taakse.

Tšekin tasoisella maalla hyviä pelaajia jää väistämättä myös ulos joukkueesta. Loistavan viime kevään NHL:ssä pelannut Tomáš Nosek sekä Pittsburgh Penguinsin Dominik Simon putoavat joukkueesta pois vasta kalkkiviivoilla.

Puolustuksenkin tšekit saavat kasattua kokonaan NHL:ssä pelaavista tai pelanneista pelaajista. Kiekollisen pelin puolesta paljon on Detroit Red Wingsin Filip Hronekin vastuulla, mutta fyysistä peliä ei tšekkipuolustus kaihda.

Vaikka Dominik Hasekin kultaisista vuosista onkin jo aikaa, on Tšekin maalivahtitilanne silti hyvillä kantimilla. Tuore Toronto Maple Leafs -hankinta Petr Mrázek, loukkaantumisesta toipuva Colorado Avalanchen Pavel Francouz sekä loistavan tulokaskauden Washington Capitalsissa pelannut Vitek Vaněček ovat kaikki hyvän tason NHL-vahteja.

Sveitsi on jo parin vuosikymmenen ajan tunnettu suurien kiekkomaiden kiusaajana, jonka taival arvokisoissa kuitenkin yleensä päättyy viimeistään puolivälieriin. Poikkeuksen tähän tekevät vuosina 2013 ja 2018 saavutetut MM-hopeat, mutta olympiatasolla Sveitsi oli mitaleilla viimeksi kotikisoissaan vuonna 1948.

Hyökkäyspäässä Sveitsi saa kokoon kaksi ketjullista NHL-aktiiveja. Vuoden 2017 varaustilaisuuden ykkösnimi Nico Hischier ei vielä ole täyttänyt odotuksia NHL-urallaan, mutta maajoukkueessa rooli on suuri. Kevin Fiala, Timo Meier ja Nino Niederreiter ovat tehneet kohtalaisia tehoja NHL:ssä viime vuosina, ja myös heistä odotetaan Sveitsille ratkaisijoita. Erityismaininnan ansaitsee myös peräti 16 kertaa MM-kisoissa esiintynyt 38-vuotias Andres Ambühl, jolle olympiakisat olisivat jo viidennet.

Toissa kaudella NHL:n parhaaksi puolustajaksi valittu Roman Josi on Sveitsin joukkueen suurin tähti. Puolustuksessa on muutenkin mukavasti NHL-taustaa: ainoastaan Janis Jérôme Moser on vailla NHL-kokemusta, ja hänkin saattaa ehtiä kerätä sitä ennen olympialaisia Arizona Coyotesin organisaatiossa.

Sveitsi on näillä näkymin Kiinan ohella ainoa maa, jolla ei ole olympialaisissa käytettävissään aktiivista NHL-maalivahtia, vaikka Reto Berralla onkin aiempaa kokemusta taalaliigasta. Leonardo Genoni on kuitenkin maajoukkueen nokkimisjärjestyksessä noussut Berran rinnalle ja ehkä hieman ohikin.

Tanska voitti elokuun lopussa Oslossa järjestetyn karsintaturnauksen ja selvisi ensimmäistä kertaa historiassaan mukaan olympialaisiin. Vaikka olympiakisat on Tanskan jääkiekolle uusi asia, maa on pelannut MM-kisojen korkeimmalla sarjatasolla yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 lähtien. Joukkue on muutenkin kokenut ja valitsemiemme pelaajien keski-ikä on yli 30 vuotta.

Keskushyökkääjät ovat hyviä esimerkkejä joukkueen kokemuksesta sekä ikävuosissa että pelatuissa NHL-otteluissa mitattuna. Yli 900 NHL-ottelua pelanneen Frans Nielsenin ja pian 800 ottelun rajan rikkovan Lars Ellerin lisäksi Peter Regin pelasi aikoinaan yli 200 peliä ja sentterijoukon kuopus Alexander True on päässyt kahden viime kauden aikana haistelemaan NHL-tunnelmaa parinkymmenen ottelun verran.

Vaikka sentteriosasto on leveä, tulevat hyökkäyksen kovimmat nimet laidalta. Jo muutaman kauden Winnipeg Jetsin kärkiketjuissa pelannut Nikolaj Ehlers ylsi viime kaudella piste per peli -tahtiin NHL:ssä. Kauden toiseksi paras tanskalainen pistemies oli myös laitahyökkääjänä pelaava Columbus Blue Jacketsin Oliver Bjorkstrand.

Puolustus on Tanskan nimettömin osa-alue. Tunnetuin pakki lienee Philip Larsen, joka on uransa aikana tullut tutuksi sekä NHL:n, Liigan että KHL:n seuraajille.

Maaliin Tanskalla on asettaa lähes kymmenen vuoden ajan ykkösmaalivahtina Anaheimissa ja Torontossa pelannut, täksi kaudeksi Carolina Hurricanesiin siirtynyt Frederik Andersen. Kakkosvaihtoehtona on viime vuodet Saksan ja Itävallan liigoissa pelannut Sebastian Dahm, joka on esiintynyt edukseen useissa MM-kisoissa ja myös taannoisessa olympiakarsinnassa.