Liiga tiedotti kesäkuun ensimmäisenä päivänä, että kesällä 2022 alkaneen selvitystyön ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi. Työn pohjalta Liigan ylimääräinen yhtiökokous päätti, että sarjan koko lisenssijärjestelmän kriteeristö asetetaan tarkastelun alle.
Liiga järjesti tiistaina medialle suljetun tilaisuuden, jossa Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen, toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen ja viestintäpäällikkö Tuomas Nyholm avasivat vuoden kestäneen prosessin etenemistä.
Tilaisuudessa käytiin läpi kuukausi kuukaudelta, kuinka selvitystyö on edennyt. Liigan edustajien omien diaesitysten ja puheenvuorojen lisäksi paikalle kutsutut toimittajat saivat vapaasti kysellä Liigasta ja sen tulevaisuudesta.
Paikalla olleet Jatkoajan päätoimittaja Harri-Pekka Pietikäinen sekä toimittaja Oskari Jokinen perkaavat läpi tilaisuuden päällimmäisen annin.
Mitä ajatuksia tulevaisuuden sarjamalleja koskeva selvitystyö herättää?
Pietikäinen: Heti alkuun iso käsi avoimuudesta, jota Liiga tilaisuuden järjestämisellä osoitti. Parhaansa varmasti tekevät sarjamalleja kartoittaessa, ei ole helppo rasti. Nykyinen osakasmalli tuhoaa kuitenkin urheilullisuuden siltä osin, että yhdenkään joukkueen tarvitsisi pelätä putoamista. Karsintoja ei ole siis luvassa.
Hiltunen painotti joka käänteessä talouden tärkeyttä. Liiga tarvitsee ainoastaan seuroja, joilla on uskottava pääoma ja vakaa talousnäkymä. Liigan näkemyksen mukaan Kiekko-Espoo ei ollut vielä sellainen. Jotkut toimittajat haastoivat Hiltusta siitä, oliko Sport aikoinaan noustessaan Liigaan.
Hämmentävän vähälle jäi keskustelu mahdollisesta 10+10 joukkueen sarjajärjestelmästä. Hiltunen tyytyi toteamaan, että kahdenkymmenen Liiga-kelpoisen seuran löytäminen on haasteellista.
Jokinen: Päällimmäisenä jäi mieleen Liigan suhde Mestikseen. Ei löydy montaa, joka voisi väittää Mestiksen olevan tällä hetkellä parhaassa kukoistuksessaan, ja siksi sarjamallikysymyksessä oleelliseksi on noussut Mestiksen ja Mestis-joukkueiden taso.
Asema kansainvälisessä jääkiekkokilpailussa on yksi Liigan keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Liigan edustajat kertoivat suoraan, että tällä hetkellä sarja ei pysty kilpailemaan palkoissa muiden Euroopan sarjojen kanssa.
Kuten Harri-Pekka jo mainitsikin, hanke alleviivaa taloutta ja taloudellista kasvua. Kasvulla tähdätään siihen, että Liiga pystyisi entistä paremmin haastamaan kansainvälisiä kilpailijoitaan.
Tämä tarkoittaa osiltaan myös sitä, että Liigan ensisijaisena intressinä ei ole Mestis-kuilun madaltaminen. Siitä huolimatta, että Liiga tukee Mestistä vuosittain 600 000 eurolla, joka on jo itsessään iso summa.
Tällä summalla ei kuitenkaan tehdä ihmeitä, varsinkin jos katse on suunnattu muualle. En suoraan sano, että kansainvälisen kärjen tavoittelu olisi Mestiksen elvyttämisen sijaan parempi tai huonompi valinta. Kyse on valitusta suunnasta, ja toivonkin, että tähän päätökseen myös sitoudutaan. Tosiasia kun on, että nykyresursseilla ei saada Mestistä lentoon ja Liigaa Ruotsin tai Sveitsin sarjojen tasolle.
Liigan tulevaisuustyössä painotetaan, että se pyrkii huomioimaan Suomi-kiekon etuja parhaalla mahdollisella tavalla. Onkin täysin oma mysteerinsä, kumpi on suomalaiselle jääkiekolle arvokkaampaa: kansainvälinen taso vai Mestis.
Tilaisuudessa käytiin aika kipakkaakin keskustelua, kun Suomen eturivin kiekkotoimittajat pääsivät vapaasti kyselemään. Mitä keskusteluista jäi päällimmäisenä mieleen?
Pietikäinen: Nostan suuresti hattua Nyholmille, joka mitä ilmeisimmin on tämän tilaisuuden taustalla. Vaikka tunteet nousivat paikoin, keskustelusta jäi vahvasti se kuva, että niin Hiltunen, Pulkkinen kuin Nyholm olivat avoimia asioista, joista ylipäätään voi olla tässä vaiheessa avoimia. Tällaista keskustelua tarvitaan, joka tuo osapuolia lähemmäs toisiaan, sen sijaan, että etäännyttää.
Kiekko-Espoon tilanne herätti närää. Varsinkin aikataulu, jossa Liiga kävi espoolaisten kanssa keskustelut vain päivää ennen uutisoituaan siitä, ettei uusia lisenssihakemuksia oteta vastaan kaudelle 2024–25.
Ylipäätään Liigan viestinnästä on jäänyt paikoin vahvasti ristiriitainen maku. Toisaalta julistetaan halua mahdollistaa nousu, mutta toisaalta mahdollisuutta siihen pitkitetään jatkuvasti.
Paljon puhutaan prosesseista ja kärsivällisyydestä, mutta kiekkoa seuraava kansa kaipaa pikku hiljaa myös konkretiaa. Hiltusen toteamus siitä, että konkretiaa toivon mukaan saadaan ensi kauden aikana, ei herättänyt varsinaista luottamusta.
Jokinen: Niin kauan kuin suljettu sarja on Suomenmaalla jalansijaa saanut, on vertailu naapurimaa Ruotsiin ollut jatkuvaa. Pääkysymyksenä on ollut, miksi Ruotsissa joukkue voi pudota ja nousta pääsarjasta, mutta Suomessa ei?
Meinasi lentää Fanta väärään kurkkuun, kun asiasta kysyttäessä Hiltunen kertoi niin ruotsalaisten mutta myös sveitsiläisten kadehtivan Suomen sarjamallia.
Hiltusen kommenteista kävi ilmi, että Ruotsissa on vakavasti mietitty SHL:n joukkuemäärän kasvattamista. Perusteluna tälle on se, että Allsvenskanissa on vain muutama joukkue, joka voi taloudellisesti pärjätä SHL:ssä. Avoin sarja aiheuttaa myös sen, että Tukholmasta ei mahdollisesti tule yhtäkään pääsarjajoukkuetta, mikä tekee kokonaisuudelle taloudellista hallaa.
Ruotsissa ei olla tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään, vaikka se urheilullisesti hyvin toimiikin. Taloudellisesti se ei kuitenkaan ole optimaalein ratkaisu.
Mikä tekee Ruotsin tilanteesta vielä mielenkiintoisemman on se, että SHL on Ruotsin Jääkiekkoliiton alainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asioista ei ole päättämässä vain kourallinen pääsarjan osakkaita, vaan koko lajiliitto.
Siinä missä Liigan nykyinen järjestelmä ei anna myöten sarjan avaamiselle, Ruotsissa sen sulkeminen on lajiliiton vaikutuksen takia käytännössä mahdotonta.
Miltä Liigan tulevaisuus näyttää?
Pietikäinen: Nykyinen osakasmalli ei lupaa kovinkaan ketterää muutosta. Vaikka eilinen keskustelu oli avointa, tuntuu silti, että konkreettisia päätöksiä pitkitetään. Toki on suotavaa, että ne tehdään harkiten, mutta nyt kärsivällisyys on keppihevonen, jonka selässä vältellään vaikeiden päätösten tekemistä.
Uskoakseni Liiga tulee laajenemaan Kiekko-Espoon ja Jokereiden verran lähivuosina. 10+10 malliin en usko. Hiltusen perustelut taloudellisesti tarpeeksi vakaiden seurojen puuttumisesta lienee totta.
Toivoa sopii, että Liiga ja seurat (sekä muut sidosryhmät) mahdollistavat keskinäisellä yhteistyöllä sarjan, jossa vakavaraisuuden ohella on mahdollista myös aitoon kilpailuun, niin nousun kuin putoamisen suhteen. Jälkimmäinen vaatisi silti osakkeiden selkeän enemmistön siunauksen, eikä se ole uskottava skenaario. Yksikään pienempi seura ei halua äänestää oman etunsa vastaisesti.
Jokinen: Liigan tulevaisuustyö jatkuu, ja tulevan kauden aikana voimme ryhtyä odottamaan päätöksiä. Ensi kauden aikana päätettäviä asioita ovat muun muassa Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen uusiminen, sarjan lisenssiasioiden päivittäminen sekä osakassopimuksen uusiminen. Varsinkin viimeisenä mainittu on mielenkiintoinen, sillä se on merkittävin tekijä sarjan avoimuuden kannalta.
Useasti mainitun 10+10-mallin sijaan Hiltunen nostaa esille 18 joukkueen sarjan. Siitä, että onko kyseessä esimerkiksi 9+9-sarja tai jokin muu muoto, ei ollut puhetta.
Liigan intressit ovat ennen kaikkea taloudelliset. Väkisinkin tulee pohdittua, että hallitsevatko ne liikaa heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Jotenkin tuntuu unohdettavan, että Liigan asema kotimaisena ykkössarjana ei ole koskematon.
Jos urheilullinen puoli ei herätä tarpeeksi mielenkiintoa rahvaan seassa, ei ole mitään väliä, onko sarja suljettu vai ei. Urheilu on kuitenkin lopulta se, joka tuo rahat kukkaroon.
