Ines Lukkarila kuuluisi naisleijonaensikertalaisten ryhmän kärkikaartiin.
Kuva © Aleksi Koskinen

Ajatusleikki: Tältä näyttäisi Naisleijonat ilman naisleijonakokemusta

Artikkeli
Naisten Liigan huippupelaajista monet ovat jo ansainneet kannuksensa aikuisten maajoukkueessa Naisleijonissa. Kotimaan pääsarjassa pelaa myös monia, joiden leijonakokemus rajoittuu alle 18-vuotiaisiin Tyttöleijoniin. Jotkut osaavat yksilöt ovat jääneet tyystin ilman maajoukkue-edustuksia. Tässä artikkelissa esitellään joukkue, jonka pelaajat eivät ole vielä esiintyneet Naisleijonissa, mutta voisivat ansaita jonkin roolin sinivalkoisissa väreissä.

Naisten Liigassa pelaa paljon sellaisia hyviä pelaajia, jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä saaneet debytoida Naisleijonissa. Monet ovat esiintyneet Tyttöleijonissa MM-tasollakin, mutta maajoukkueura näyttää tyssänneen siihen. Kotimaan pääsarjasta on todistetusti noussut liuta naisia maajoukkueeseen, mutta valinnanvaraa olisi nähtyäkin enemmän. Naisleijonien kärkiroolit täytetään yleensä Ruotsin SDHL:ssä pelaavilla pelaajilla.

Miltä näyttäisi Naisleijonat, jos mukana olisi vain sellaisia Naisten Liigan pelaajia, jotka eivät ole pelanneet otteluakaan aikuisten maajoukkueessa?

Valinnat on tehty perustuen tämän kauden otteisiin. Joukkue on roolitettu siten, että kärkiketjuissa on tulosorientoituneita pelaajia ja alemmissa vitjoissa ovat he, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan vaikkapa alivoimaa tai puolustamaan kokemuksensa turvin johtoasemaa.

Vaikka tämän joukkueen jokainen pelaaja ei realistisesti ole lähivuosien naisleijonapelaajien joukossa, kuuluvat he kykyjensä puolesta tällaiseen ajatusleikilliseen ryhmään, jossa kenelläkään ei vielä ole virallista aikuisten maajoukkuekokemusta.

Jos päävalmentaja Juuso Toivola heittäytyisikin villiksi ja valitsisi Naisleijoniin vain pelaajia, joilla ei ole vielä naisleijonakokemusta?
Kuva © Timo Savela

Valituista Heta Seikkula ja Elli Mäkelä ovat esiintyneet alle 23-vuotiaiden maajoukkueessa. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen juniorijoukkue, ei se ole myöskään oikea naisleijonajoukkue. Ikärajoitteisiin (U18 ja U23) joukkueisiin osallistuneet lasketaan siis tässä naisleijonadebyyttiään odottaviksi pelaajiksi.

Naisleijonat ilman naisleijonakokemusta

Maalivahdit

Kiia Lahtinen (HIFK), Salla Sivula (Ilves), Janika Järvikari (HPK)

Lahtinen ja Sivula lukeutuvat Naisten Liigan ehdottomiin eliittiveskareihin. Lahtinen tuoreena Suomen mestaritorjujana nappaa ansaitusti ykkösruudun. HPK:hon siirtynyt Järvikari on osoittanut pystyvänsä kantamaan vastuuta myös kovassa joukkueessa, joten naisleijonadebyytille olisi katetta.

Kiia Lahtinen ansaitsisi näyttöpaikan Naisleijonissa.
Kuva © Timo Savela

1. kentällinen

Hyökkääjät: Tilli Keränen (KalPa) − Emilia Varpula (Ilves) − Ines Lukkarila (HPK)

Puolustajat: Heta Seikkula (HPK) − Elli Suoranta (Ilves)

Keränen on Tyttöleijonien entinen kapteeni, jonka naisleijonadebyytti lienee vain ajan kysymys. Alkukausi KalPassa oli hankala, mutta nyt hän on saanut koneensa käyntiin. Varpula ja Lukkarila ovat hyvin liikkuvia hyökkääjiä, joiden taitavuudesta olisi maajoukkueessa hyötyä. Erityisesti Varpulan syöttötaito hivelee silmää.

Tilli Keränen siirtyi täksi kaudeksi Kärpistä KalPaan.
Kuva © Saimi Airaksinen / https://urheilu.kuvat.fi/SaimiPhoto/

Puolustajista Seikkula pelaa elämänsä kautta HPK:n takalinjoilla. Hänen siskonsa Kiti Seikkula murtautui jo päävalmentaja Juuso Toivolan papereihin ja sai naisleijonakutsunsa. Siskon soisi seuraavan perässä pian. Ilves-tykki Suorannan laukaus on sellainen, jolle olisi kansainvälisilläkin kentillä käyttöä.

2. kentällinen

Hyökkääjät: Aliisa Toivonen (Kiekko-Espoo) − Jenna Hietala (KalPa) − Noora Mylläri (Ilves)

Puolustajat: Mette Karru (TPS) − Nelly Andersson (HIFK)

Toivonen ansaitsi Lukko-vuosiensa aikana paikan Naisten Liigan huippuorganisaatiossa. Hän on osoittanut luotettavuutensa kovalla tasolla, joten miksei se onnistuisi maajoukkueessakin. Nuoren Hietalan viime kausi KalPassa oli häikäisevä ja toi esiin maaliahneen keskushyökkääjän kyvyt. Vaikeammasta alkukaudesta huolimatta häntä voisi kokeilla rohkeutensa vuoksi myös sinivalkoisissa. Ilves-hyökkääjä Mylläri on monipuolinen, taitava ja sisukas peluriluonne, joka toisi yllätyksellisyyttä ja persoonaa.

Mette Karru on kehittynyt hurjasti.
Kuva © Timo Savela

Karru ja Andersson ovat molemmat nostaneet pelinsä tasoa tällä kaudella täysin uusiin sfääreihin kuin mihin on totuttu. Andersson on tietysti vielä hyvinkin nuori ja hänen realistinen paikkansa on Tyttöleijonissa, mutta pelitaitavat ja kiekkovarmat puolustajat voisi periaatteessa nostaa myös aikuisten maajoukkueremmiin.

3. kentällinen

Hyökkääjät: Susanna Viitala (TPS) − Sofia Kari (Kuortane) − Moona Keskisarja (RoKi)

Puolustajat: Elli Mäkelä (KalPa) − Johanna Siira (Ilves)

TPS:n Viitala on ylivoimapelin laukausuhkansa ansiosta käyttökelpoinen joukkueessa kuin joukkueessa. Kari on sitkeä ja luotettava kahden suunnan keskushyökkääjä, joka ei vuoda kovassakaan paikassa. Keskisarja on asennepelaaja, joka pystyy antamaan tekemisellään happea omalle joukkueelleen.

Sofia Karin luotettavuudesta olisi hyötyä maajoukkueessakin.

Puolustajista Mäkelä on luotettava, kahteen suuntaan hyvin pelaava pakki, joka on KalPassa ansainnut peliaikavastuuta hyvissä määrin. Tupsukorvien sähäkkä Siira tuo puolestaan tärkeitä jalkoja oman pään pelaamiseen. Kiekko lähtee nousemaan yli keskikentän ainakin Naisten Liigassa vikkelästi.

4. kentällinen

Hyökkääjät: Anni Pere (HIFK) − Helen Puputti (Ilves) − Maija Koski (TPS)

Puolustajat: Tanja Koljonen (KalPa) − Anni Timonen (KalPa)

Tämän kuvitteellisen naisleijonajoukkueen nelosvitja on varsinainen rooliryhmä. Pere on pelannut HIFK:ssa jo pitkään oman roolinsa hyvin. Ulottuvana pelaajana hän olisi käyttökelpoinen erikoistilanteissa ja hetkissä, joissa kiekko pitää saada riistettyä vastustajalta pois. Puputti ja Koski ovat niin ikään loistavia, varmaotteisia roolipelaajia, jotka tuovat myös kokemusta varsin nuoreen porukkaan.

Puputti toisi kokemusta tähän naisleijonajoukkueeseen.
Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

Kokemusta tuo myös KalPa-kaksikko Koljonen−Timonen. He toimivat pakkiparina alaketjuissa siksi, että kumpikin on vahva kiekkoilija eikä kummankaan laukaus jää varjoihin. Erikoistilanteisiin tarvitaan vääntövoimaa, jota sekä Koljonen että Timonen remmiin tuovat.

» Lähetä palautetta toimitukselle