Vaikka pelaajisto näyttääkin ensi silmäyksellä vaatimattomalta, on joukkueen tolppien välissä asiat hyvin. Viime kaudelta tuttu kaksikko Jere Myllyniemi ja Andreas Bernard jatkavat joukkueessa tuttuun tapaan. Nokkimisjärjestys on selvä, sillä peräti 55 peliä edelliskaudella pelannut Myllyniemi jatkaa ykkösvahtina. Järjetöntä pelimäärää voi osittain voi perustella Bernardin loukkaantumisella, jonka johdosta sputnikkien luukkua availi hyvän tovin Imatran Ketterästä lainattu Eero Väre. Väreen taitoihin ei SaiPan valmennus tuntunut luottavan ja Myllyniemi peluutettiin selkeästi puhki.
Viime kaudella muutaman hienon liigapelin pelannut nuori italialaisvahti Bernard lähtee tällä kaudella tosissaan haastamaan kokeneempaa virkaveljeään. Myös syksyn harjoitusottelut ovat näyttäneet, että vastuuta voi helposti jakaa viime kautta enemmän. Liigatasolla Italian maajoukkuevahti on kuitenkin vielä arvoitus, joten Myllyniemi ainakin aloittaa kauden ykkösenä.
Mikäli tällä kaudella toinen SaiPa-vahdeista loukkaantuisi, on junioreista kolmosvahdin tonttia hoitamaan nostettavissa lupaavat ja nuorten maajoukkueringissä olleet Richard Ullberg ja Matti Hakonen.
Monipuolinen puolustuskalusto
Puolustuksessa joukkueen terävintä kärkeä edustavat kesken viime kauden SaiPaan tulleet puolustajat Richard Lintner ja Brian Salcido. Heistä etenkin Lintner on lähes korvaamattoman arvokas pelaaja SaiPalle. Slovakian maajoukkuepuolustajan arvostuksesta kertoo, että mies toimi viime kaudella Ville Kohon ja Simon Backmanin ollessa poissa jopa joukkueen kapteenina. Tälle kaudelle joukkuetoverit ovat äänestäneet Lintnerin varakapteeniksi.
Slovakialaisen kanssa kiekollista tahtipuikkoa heiluttaa Brian Salcido, jonka parhaat SaiPa-pelit ovat vielä edessäpäin. Viime kaudella ikävistä loukkaantumisista kärsinyt jenkkipakki pelasi joukkueen riveissä Riikassa harjoitusturnauksessa aivan uudella ilmeellä ja taitava puolustaja vastannee pääosasta SaiPan ylivoimatehoista yhdessä Lintnerin kanssa. Joukkueesta poistuivat hyökkäävät puolustajat Daniel Sondell ja Joni Tuominen, joten vastuu ylivoimapelin pyörityksestä on entistä enemmän ulkomaalaiskaksikon harteilla.
Seuraavana puolustajahierarkiassa tulevat luotettavat peruspuolustajat Mikko Pukka ja Simon Backman, joiden harteilla tulee olemaan myös ylivoimapelaamista. Aina maajoukkueeseen asti noussut Pukka kehittyi viime kaudella huimasti Lintnerin puolustajaparina ja itseluottamuksen nousu on näkynyt myös syksyn harjoitusotteluissa. Backman aloitti viime kauden hyvin, mutta kauden päätti polvivamma jo lähes alkuunsa. Terrierimäisellä puolustajalla on paljon todisteltavaa ja kirittäjiä on takaa tulossa, mutta Backmanin rutiini ja monikäyttöisyys on kovaa valuuttaa SaiPan puolustuksessa.
Kolmannen puolustajaparin peliajoista taistelevat Pauli Levokari, Per Savilahti-Nagander, Jarno Lippojoki ja Jere Pulli. Vielä viime syksynä joukkueen tärkeimpänä puolustuspään isäntänä kauteen lähtenyt Levokari ei enää voi pitää pelipaikkaansa puolustuksessa itsestäänselvyytenä. Savilahti-Nagander on kokonaisvaltaisella pelaamisellaan mennyt ohi ja Lippojoella on hyökkäyspäässä enemmän annettavaa. Kovaa laukova Lippojoki osui viime kaudella maalipuiden väliin seitsemän kertaa jo toisen kerran liigaurallaan.
Fysiikkaansa pelin perustava Pulli on joukkueen omia junioreita ja tulevien vuosien SaiPa-puolustuksen vakiokasvoja, mutta vielä tällä hetkellä peliä leimaavat kokemattomuudesta johtuvat virheet. Pulli on kuitenkin esiintynyt lyhyellä liigaurallaan miehekkäästi ja saanee vastuuta etenkin alkukaudesta, sillä Lintner ja Salcido saapuvat joukkueeseen vasta verorajalla. Ulkomaalaiskaksikon jättämää aukkoa paikkaa alkukauden myös Lauri Taipalus, joka on SaiPan sopimuspelaaja mutta tulevan kauden lainalla Jukureissa. Mikkelissä pelaa ensi kauden myös puolustaja Riku Dufva, josta odotetaan liigapuolustajaa lähivuosina.
Kuin samasta muotista
SaiPan hyökkäyskalustoa voisi kuvailla yhdellä sanalla – tasainen. Kiekollinen taitotaso on enintään välttävällä tasolla, mutta päävalmentaja Ari-Pekka Selinin peräänkuuluttamaan kovaan työntekoon SaiPalla pitäisi olla hyvin sopiva nippu. Hyökkäyksestä poistui kuitenkin roppakaupalla taitoa ja viimeistelyherkkyyttä, joka koituu väistämättä tasapaksun hyökkäyskaluston ongelmaksi.
Tilalle hankittiin Mikkelistä hyvin keikkamiehinä Lappeenrannassa viime kaudella onnistuneet Markku Flinck ja Juha Koivisto, sekä kotiutettiin lainalla olleet Tomi Leivo ja Juuso Kaijomaa. Lisäksi lappeenrantalaisten riveissä on koeajalla lupaava latvialaistaituri Roberts Jekimovs.
Sentteriosastolla yksinäisenä kärkenä häärii maajoukkueen miehistöön kuuluva Jarno Koskiranta, jonka harteilla lepää valtava taakka SaiPan hyökkäyspelaamisen suhteen. Liigassa hienot kaksi kautta tahkonneen sentterin on yksinkertaisesti onnistuttava ja vietävä pelaamisensa vielä uudelle tasolle, jotta lappeenrantalaiset voisivat edes haaveilla pudotuspeleistä.
Kakkossentterin tontista kilpailee oikeastaan kolme miestä. Samantyyliset ja monipuoliset Markku Flinck, Ville Koho ja Juha Kiilholma muodostavat lappeenrantalaisten pääasiallisen keskushyökkääjäkaartin. Joukkueen kapteeni Koho ja Kiilholma ovat liigassa kokeneita kettuja ja pääosin temppunsa näyttäneet, mutta Flinckillä on potentiaalia nousta hyväksi hyökkäyspään liigasentteriksi. Vielä harjoituskaudella meno on kuitenkin ollut yllättävänkin verkkaista.
Harjoitusotteluissa lupaavinta rytinää onkin ehkä hieman yllättäen näyttänyt Kiilholma, jolla tuntuu jalka liikkuvan viime kautta paremmin. Kauden alku viimeistään näyttää, mihin järjestykseen kolmikko muotoutuu. Juuso Kaijomaa pelasi Mikkelissä hyvän kauden ja on tänä syksynä osoittanut pärjäävänsä liigajoukkueen vauhdissa. Monipuolinen Kaijomaa pystyy pelaamaan myös laidalla ja hyökkääjä aloittaneekin kauden pelaavassa kokoonpanossa laiturina.
Laidoilla jalkoja ja asennetta
Laitahyökkääjäkaartin vasemmalla laidalla on nokkimisjärjestys kauden alkaessa selvin, sillä ratkaisupotentiaalia eniten omaavat Jesse Saarinen ja Anssi Löfman muodostavat ehdottoman kärkikaksikon. Ensin mainitulta vaaditaan huippukautta ja iso siivu maalintekovastuusta on juuri liukasliikkeisen Saarisen harteilla. Lähes pelkästään oikeita ratkaisuja kaukalossa tekevä Löfman on mennyt kausi kaudelta eteenpäin ja nyt jos koskaan olisi aika läpimurtokaudelle.
Vauhtilaiturit Antti Aarnio, Ville Paalanen ja Tomi Leivo edustavat SaiPassa ryminäosastoa. Leivo on heistä taitavin ja oma kasvatti teki viime kaudella hyvää jälkeä Jukureissa, mutta hyökkääjä on vielä köykäinen liigajoukkueen ajokoirarooliin. Aarnio ja Paalanen vastaavat joukkueen taklauksista ja Aarnio on ainakin vielä selvästi edellä hyökkäyspelaamisensa ansiosta. Voittamaan urallaan tottunut Aarnio pelasi SaiPassa puolikkaan pelisesongin ja sivusi yhden kauden maaliennätystään, joten oululaiselta ihmiskuulalta on lupa odottaa myös tehoja.
Oikeaan laitaan SaiPassa on tunkua ja pelaajien järjestäminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Hyökkääjien peluutuksesta vastaava Ari Santanen saa käytettäväkseen nopeajalkaisia oikealta laukovia pelaajia, joiden liigameriitit ovat vielä vaatimattomat. Heistä kovimmat näytöt on antanut pienikokoinen Jesse Mankinen, joka iski viime kaudella pienellä peliajalla hyvän maalimäärän. Mankisen kehitys on ollut kesän aikana huimaa ja vastustajaa jos toistakin on viety pahemman kerran harjoituskaudella.
Mankisen tavoin oikealta laukovat Roberts Jekimovs ja Juha Koivisto ovat vielä toistaiseksi arvoituksia liigatasolla, vaikka Koivisto esiintyikin edukseen keikkamiehenä SaiPassa viime talvena. Jekimovs on harjoituskaudella väläytellyt henkilökohtaisia taitojaan, mutta nuoren latvialaisen fysiikka asettaa rajansa liigassa pärjäämiselle.
Kokeneempaa kaartia edustavat Elmeri Kaksonen ja Petri Koskinen, joiden kehityskäyrät osoittavat eri suuntiin. Surkean onnen loukkaantumisrintamalla omaavalla Kaksosella ovat parhaat pelit vielä edessä, kun taas Koskisen vauhti tuntuu olevan laskussa. Viime kaudella Koskinen ei 42 ottelussa onnistunut maalinteossa kertaakaan ja tätä nykyä kovaa valmennuksen luottoa nauttivan laiturin avut ovat lähinnä kahdensuunnan pelaamisessa.
