Ruotsin alkulohkoesitykset olivat vähintään vakuuttavia nostaen joukkueen turnauksen suurimmaksi mestarisuosikiksi. Kyllä, Ruotsi on esimerkiksi Venäjän ja Kanadan edellä.
Ja vielä selvästi.
Syyt tähän ovat ilmeisiä. Kanadan suurena ongelmana on maalivahtipelaaminen ja Venäjä kärsii sekavasta pelitavasta, jota yksilöt eivät kanna takavuosien tapaan.
Samaan aikaan Ruotsilla on heittää jäälle yksi kaikkien aikojen laadukkaimmasta MM-joukkueista. Kova joukkue paperilla on kääntynyt myös kovaksi joukkueeksi jäällä työnteon ja pelilleheittäytymisen kautta.
SHL:n pakkieliittiin noussut Mikael Wikstrand on pelaavassa kokoonpanossa ainoa NHL:n ulkopuolinen pelaaja. Ruotsin materiaali kestää vertailun jopa molempiin Pohjois-Amerikan joukkueisiin. Tilanne, joka oli vielä viime vuosikymmenellä utopistinen.
Tilanteen erikoisuutta korostaa vielä se, että esimerkiksi Henrik Lundqvist, Erik Karlsson ja Henrik Zetterberg totesi "nej tack". Ruotsin massa, josta ammentaa on täysin poikkeuksellinen Euroopan mittakaavassa.
Tästä kiitos kuuluu ruotsalaisen kiekkoilun systeemille, joka lähestyy peliä mahdollisuuksien kautta. Riskienotto, virheiden salliminen ja juonikkuus ovat jalostaneet Ruotsille laajan pelaajasukupolven, joka pursuaa pelitaitoa ja -nopeutta.
Juuri niitä ominaisuuksia, joita nykypäivänä vaaditaan.
Tähän asenteeseen esimerkiksi Suomi on vasta heräämässä, minkä takia Suomen pelaajatuotanto on selvästi Ruotsia perässä. Älkääkä käsittäkö väärin, sekä Suomi että Ruotsi ovat napanneet asemansa jääkiekon suurmaina nimenomaan systeemin turvin.
Ruotsin pelaajamassa tukemaan tätä systeemiä on vain valovuoden edellä. Niinkin selkeästi, että jopa Kanadan yksinvaltiaan palli heiluu.
Sinikeltaisia vuosia tuleekin vielä riittämään, sillä tälläkin hetkellä ihastuttava joukkue kuuluu turnauksen nuorimpiin. 90-luvun tuotokset tulevat dominoimaan kansainvälisiä kenttiä vielä toistakymmentä vuotta.
