Jere Myllyniemen tämän kauden pohjasävelet aseteltiin viime syksynä, kun aamujäillä sattunut loukkaantuminen vaati lonkkaan leikkauksen. Edessä oli pitkä kuntoutuminen, jonka aikana maalivahti teki sopimuksen HPK:hon.
− Jos vertaa edelliskesiin, niin kaikki on pitänyt laittaa uusiksi. Kesällä kuntoutimme vielä lonkkaa. Vaikka siitä on aikaa, niin palautuminen kestää aikansa. Kuntopyörä ja vastaavat laitteet ovat tulleet tutuiksi, Myllyniemi kertoo.
Aiemmin ohjelmassa on ollut paljon muun muassa juoksua. Nyt keskittyminen on ollut monissa pienemmissä asioissa, joihin ei panostettu yhtä paljon aiemmin.
− Olemme esimerkiksi kiinnittäneet kaikkien pienten lihasten vahvistamiseen paljon huomiota.
Tekniikkaan ei ole tehty Kari Lehtosen valmennuksessa muutoksia. Kaksikko on toiminut yhdessä vasta suhteellisen lyhyen ajan, mutta pelaaminen on saanut pieniä vivahteita uuden valmentajan opeista.
− Edellinenkään pelisysteemi ei ollut huono, mutta nyt uusi systeemi vaatii pientä hiomista ja totuttelua. Vamman takia tekniikkaan ei ole tehty muutoksia, Myllyniemi taustoittaa.
− Olen yllättynytkin siitä, kuinka hyvin kroppa on tottunut tekemiseen. Liikkuvuudet ovat nyt jopa parempia kuin ennen leikkausta. Kun liikkuvuus paranee, voi kropalla peittää enemmän. Jalat liikkuvat paremmin. Siinä mielessä tämä oli ihan hyvä juttu. Kaikella on aina joku tarkoituksensa!
Lehtonen kehuu uutta suojattiaan
HPK:n maalivahtivalmentaja luottaa maalivahtikaksikkoonsa. Myllyniemeä hän kehuu päättäväiseksi ja teräväpäiseksi kaveriksi.
− Olemme olleet aika vähän aikaa vielä tekemisissä, mutta alku on ollut hyvä. Jere on toipunut hyvin leikkauksesta ja näkemäni pelit ovat olleet positiivisia. Pientä kipua siellä oli joskus kuukausi sitten, mutta se oli enemmän siitä rasituksesta johtunutta kipua, ei siihen lonkan vammaan liittyvää, Lehtonen kehuu.
Lehtonen painottaa työnsä henkistä puolta − samaa minkä merkitystä myös Myllyniemi on valmennuksessa korostanut.
− Meille on tärkeintä, että olemme rehellisiä ja avoimia. Maalivahdit ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että heillä on hyvin henkilökohtainen valmentaja. Suhde perustuu luottamukseen, mikä koskee myös arkielämää. Minulle voi kertoa, ovatko kotiasiat kunnossa ja hamsteri hengissä, Lehtonen lohkaisee.
− Vuosien varrella on luonnollisesti sattunut kaikenlaisia tilanteita. Jos kotopuolessa on jokin vialla, se näkyy keskittymisessä ja vaikuttaa pelaamiseen. Silloin sovimme, että maalivahti huilaa pelin ja palaa otteluihin sitten, kun homma on kunnossa.
Myllyniemen henkinen tasapaino löytyy harjoittelurutiinin ja kodin avulla. Nelihenkiseksi keväällä kasvanut perhe auttaa häntä saamaan ajatukset pois jääkiekosta huonoinakin päivinä.
− Pienelle hymyilevälle tytölle on vaikea kiukutella. Siinä tilanteessa ei voi sanoa, että "ei nyt, isillä on ollut huono peli eilen".
Toisen maalivahdin Kristian Järvisen osalta Lehtonen odottaa myös pelillistä kehitystä. Ailahtelu ja ylipelaaminen pyritään saamaan pois.
− Kristian on todella nopea kaveri liikkuvuudeltaan. Aikaisemmin se on mennyt välillä vähän yli. Me panostamme siihen, että hän saa kokonaisuutta rauhoitettua, kertoo Lehtonen.
Harjoittelu keskittyy jäällä olemiseen
Maalivahtien harjoittelu on ajoittain mielikuvituksellista ja myös muita lajeja harrastetaan esimerkiksi ketteryyden parantamiseksi. Tennis on Myllyniemelle harvinaisempi.
− Kerran kävimme seuratennistä pelaamassa, mutta muuten en ole käynyt. Edelliskesinä olen jonkin verran sulkapalloa käynyt pelaamassa, mutta tälle kesälle en voinut sitä tehdä. Se menee seuraaviin kesiin. Sulkapallo ja squash, kertoo Myllyniemi.
− Sitä pitäisi vähän enemmän harjoitella, että siitä saisi jotain hyötyä irti. Tämmöinen pallon heitto ilmaan ja sen läiskiminen "paistinpannulla", se ei hirveästi minua hyödytä. Totta kai itse lajissa on mahdollisuuksia, kun pallo tulee nopeasti ja siihen on reagoitava.
Oikeastaan kaikki Myllyniemen lajiharjoittelusta tehdään jäällä.
− Ketteryyttä voimme kyllä harjoitella "kuivana". Jääkiekko on suurin piirtein ainoa laji, jossa ollaan niin paljon poissa omasta elementistä, mutta suurimman osan hyödystä saa jäällä. Aina puntilla voi tehdä esimerkiksi ketteryyttä käsipainoilla, mutta suurin osa on laukauksia eri kulmista jäällä.
Ketteryys ja nopeuden kehittäminen ovat maalivahdiksi veteraani-ikäiselle pelaajalle tärkeitä, sillä ne ovat yleensä tässä iässä heikkeneviä ominaisuuksia.
− Kokemuksen myötä pystyy tietysti vähän paremmin lukemaan tilanteita. Ei tarvitse niin paljon höntyillä joka suuntaan. Jos pystyt ylläpitämään nopeuden ja ketteryyden, pysyt mukana muuttuvissa tilanteissa. Se paikkaa kehon ominaisuuksien yleistä hidastumista.
Maalivahtipelin muutos
Myllyniemi kuvaa hänen aikansa maalivahtipelaamisen suurimmaksi muutokseksi V-asennon kehittymisen.
− A-nuorissa ei ollut vielä oikein mitään V-torjuntaa, vaan kaikenlaisia polvitorjuntoja. Sitä kautta on tullut etenkin maailmalla peittopelaamista ja muuta. Suomessa pyritään muuta maailmaa enemmän vielä käsillä reagointiin. Tykkään aika paljon itsekin. Se tietysti aukaisee tiettyjä paikkoja, ja sieltä voi mennä maaliin, mutta peittopelaamisessa voi mennä suoria laukauksia maaliin.
− Jääkiekko- ja maalivahtipelaamisessa ei voi ikinä torjua kaikkea pois. Maali on yleensä jonkun virheen seurausta, tapahtui se sitten maalivahdille, tai aiemmin muualla kaukalossa.
Maalivahtipeli on kokonaisuutena paljon prosenttien laskemista, jossa pyritään minimoimaan maalinteon mahdollisuudet. Siihen liittyy myös esimerkiksi kiinteä myytti siitä, kuinka "laukaukset tulevat suoraan räpylään". Helpolta näyttävä torjunta kun on yleensä maalivahdin hyvyyttä ja oikein pelattu tilanne, kun taas näyttävä torjunta voi olla virhearvioinnin paikkausta.
− Kun veto tulee maskista, maalivahti ajattelee yleensä sitä, miten peittää jotakin kulmaa. Edessä on puolustaja, ja räpylä koitetaan sijoittaa oikeaan kohtaan. Maalivahti on kuitenkin tehnyt jonkun liikkeen, jos kiekko löytää tiensä räpylään. Joskus se tulee, joskus ei.
Maailman ehdottomaan maalivahtieliittiin kuuluva Los Angeles Kingsin Jonathan Quick kirjoitti aiemmin vaihtojen erilaisuudesta. Hyvän joukkueen lyhyempi vaihto voi olla maalivahdin kannalta paljon vaikeampi kuin heikomman joukkueen pitkä pyöritys vastustajan päässä. Myllyniemi on asiasta samaa mieltä.
− Joissain vaihdoissa pyöritetään pitkään mutta tehottomasti. Joissain vaihdoissa taas tulee pelkästään vaarallisia tilanteita. Esimerkiksi KalPa on hyvä joukkue siinä. Näyttää nololta, kun on päästänyt kaksi maalia ja torjuntoja on neljätoista, mutta he ovat saattaneet pyöriä koko pelin päädyssä. He odottavat oikeaa hetkeä ja laukovat vain vaarallisesta paikasta. Torjuntamäärä on pieni, mutta maalivahti on ihan puhki.
Hynynen ui varusteisiin
Suomessa seura määrää maalivahtien varustemerkin, eivätkä pelaajat itse pääse niihin yleensä vaikuttamaan.
− Lahdessa pääsimme antamaan mielipiteemme siitä, minkä kanssa tehdään sopimus. Aika pitkälti johtoportaalta päätös tulee. Olisi tietysti parempi, jos saisi pelata millä haluaa, mutta esimerkiksi nyt olen tutuissa varusteissa. Olen pelannut jo aiemmin seitsemän vuotta Reebokin varusteilla, ja nyt palaan siihen. Valmistaja kysyi vain, tehdäänkö varusteet samoila mitoilla kuin viimeksi.
− Esimerkiksi jokaista räpylää kolmessa eri kulmassa. Ne ovat kokonaisuutena aika standardeja, joskus olen räpylää käynyt vähän korjauttamassa. Jokaiselta löytyy joku, jolla pelata.
Viime kaudella HPK:n Juuse Saros joutui pelaamaan Oulussa yhden erän lainavarusteilla. Ajatus hymyilyttää Myllyniemeä.
− Ilman omia kamoja tuntuisi aika haastavalta, mutta hyvin Juuse pelasi. Eikä siitäkään ole helppo vaihtaa taas omiin kamoihin.
SaiPan aikoina Myllyniemellä oli yhdessä vaiheessa maskiin maalattuna paikallinen tuttu, Kotiteollisuuden Jouni Hynynen. Tänä vuonna maskissa ei nähdä kuitenkaan toimittajan ehdottamaa Heidi Kyröä tai Irwiniä.
− Olen välillä koittanut kysyä, josko saisin jonkun pienen kuvan jonnekin, mutta lupaa ei ole annettu, Myllyniemi kertoo.
Lahdessa kopissa pelipäivinä musiikkia pyörittänyt maalivahti kuuntelee HPK:ssa uutta "musamasteria".
− Antti Miettinen on eniten musiikkiroolissa. Siellä soi laidasta laitaan, riippuen päivästä.
Maalivahdin esimerkkipäivä: Jere Myllyniemi
Aamu: aamupala, kello 9.00:sta eteenpäin hallille ja 20 minuutin aerobia.
Aerobian jälkeen ketteryyksiä, kehonhallintaa, punttiharjoittelua, noin 45 minuuttia.
Varusteet päälle ja noin 45 minuutin jääharjoitus.
Venyttely, noin 30 minuuttia.
Ruokailu
Iltapäivä: päiväunet ja pieni huili, kropan harjoittelua.
Jos ohjelmassa on iltapäivän jääharjoitus, noin kello 14 takaisin hallille, pientä venyttelyä.
Pieni aerobia, 20 minuuttia.
Jääharjoittelut, 45-50 minuuttia. Päälle palauttava venyttely, noin 20 minuuttia.
Alkuilta: Rentoutumista ja lasten kanssa ajanviettoa.
Ilta: Ruokailu, venyttely 30 minuuttia.
Sunnuntait venyttelyvapaat.
Pelipäivinä aiemmin uudestaan hallille, pyöräilyä, ennen peliä venyttely ja aerobia.
Pelipäivinä ottelun päälle venyttely ja lenkki riippuen siitä, ollaanko kotona vai vieraspaikkakunnalla ja kiireinen lähtö.
Toimittaja kiittää Janne Reimania avusta maalivahtiharjoitteluun liittyvien kysymysten laatimisessa!